Facebookin emoyhtiö Meta on julkaissut avoimen lähdekoodin generatiivisen tekoälyjärjestelmän nimeltä AudioCraft, joka luo musiikkia ja ääntä käyttäjän syötteiden perusteella.
AudioCraftin painojen lisensoinnista ja siitä, rajoittaako sen ei-kaupallinen lisenssi kaupallista käyttöä, käydään keskustelua.
Keskustelua käydään myös tietojen omistajuuteen, yksityisyyteen ja tekoälyn tuottaman sisällön aitouteen liittyvistä kysymyksistä.
Jotkin käyttäjät suhtautuvat epäilevästi ja huolestuneesti generatiivisen tekoälyteknologian mahdolliseen väärinkäyttöön ja sen vaikutukseen median manipulointiin, luottamukseen ja musiikkiteollisuuteen.
Tuotetun musiikin laatua kritisoidaan, kun taas toiset keskustelevat tekoälyn tuottaman musiikin mahdollisuuksista ja rajoituksista.
Yleisesti ottaen mielipiteet tekoälyn käyttämisen mahdollisuuksista ja haasteista luoviin tarkoituksiin vaihtelevat.
Yhteenvedossa käsitellään eri sensuroimattomien koneoppimismallien saatavuutta ja ominaisuuksia: Llama 2 7B, Nous Hermes Llama 2 13B ja Wizard Vicuna 13B.
Se tarjoaa esimerkkituloksia, joissa esitellään näiden mallien sensuroitujen ja sensuroimattomien versioiden välisiä eroja vastauksena erilaisiin kehotuksiin, jotka liittyvät elokuviin, ruoanlaittoon, uskonnolliseen kirjallisuuteen, lääketieteelliseen tietoon ja yleiseen tietoon.
Tiivistelmässä mainitaan, että Eric Hartford on kirjoittanut suositun blogikirjoituksen sensuroimattomista malleista.
Sensuroimattomien mallien käyttöön liittyvistä mahdollisista riskeistä on lauseke.
Tutkijat ovat havainneet nollaresistanssin alle 110 K:n lämpötilassa, mikä saattaa viitata korkean lämpötilan suprajohtavuuteen.
Skeptisyys säilyy testauslaitteiden rajoitusten ja epäjohdonmukaisten tulosten vuoksi.
Huoneenlämpöisten suprajohteiden valmistaminen on haastavaa, ja mielipiteet sen toteutettavuudesta vaihtelevat.
Uusi korkean lämpötilan suprajohteiden perhe, LK-99, on löydetty, mutta huoneenlämpötilan suprajohtavuutta ei ole vielä saavutettu.
LK99:n ominaisuuksista ja rajoituksista käydään keskustelua, ja toistamisyritykset osoittavat vaihtelua.
Käynnissä olevassa tutkimuksessa keskitytään tulosten toistamiseen ja mahdollisten käytännön sovellusten tutkimiseen.
On löydetty materiaali, joka on suprajohtava 15 celsiusasteen l ämpötilassa ja jolla on potentiaalisia sovelluksia eri aloilla.
Korkean lämpötilan suprajohtavuutta koskevia väitteitä tutkitaan ja keskustellaan mahdollisista epäpuhtauksista tai synteesiin liittyvistä kysymyksistä.
Yhdysvaltain ja EU:n laboratorioiden tutkijat tekevät tutkimusta LK-99-suprajohteesta ja yrittävät toistaa tulokset ja vastata samalla mittausten kohinatasoon liittyvään epäilyyn.
Artikkelissa käsitellään signaalinkäsittelyn opettajien opetusta korkeakouluissa, erityisesti ehdotusta opettaa Kalman-suodattimia yksinkertaisuudella ja intuitiolla ennen tiukkuutta.
Kommenttiosassa esitetään erilaisia näkökulmia tähän lähestymistapaan ja korostetaan asiayhteyden, motivaation ja peruskäsitteiden ymmärtämisen merkitystä.
Keskustelussa käsitellään myös sellaisia aiheita kuin numeerinen epävakaus, mittausten epävarmuus ja laajennettujen Kalman-suodattimien toteuttaminen epälineaarisiin ongelmiin.
Keskustelussa käsitellään todennäköisyysohjelmointikieliä ja -algoritmeja sekä niiden etuja ja rajoituksia.
Artikkelissa kerrotaan, että Kalman-suodatin on matemaattinen malli, jota käytetään estimointiin tilanteissa, joissa on mittausvirheitä ja havaintojen määrä on rajallinen, ja jota käytetään yleisesti GPS-seurannassa ja robotiikassa.
Yhteenvedossa korostetaan Kalman-suodattimien hyödyllisyyttä ja rajoituksia, niiden soveltamista eri aloilla sekä varianssin tarkan estimoinnin merkitystä.
Artikkelissa käsitellään hiljattain löydettyä huoneenlämpötilan suprajohtavuutta Pb₁₀₋ₓCuₓ(PO₄)₆O-materiaalissa.
Materiaalin resistanssi on nolla yli 100 K asteen lämpötilassa ympäristön paineessa, mikä viittaa sen mahdollisuuksiin toimia korkean lämpötilan suprajohteena.
Tutkimus vahvistaa materiaalin rakenteellisen johdonmukaisuuden, mikä lisää löydön uskottavuutta.
Tämä löytö on herättänyt maailmanlaajuista kiinnostusta tiedeyhteisössä.
Tutkimusta tukevat Simons-säätiö ja sen jäsenlaitokset.
Kirjoittaja, joka on ChargebackStop.com-verkkopalvelun perustajainsinööri, joutui kokemaan yritykseensä kohdistuneen korttitestihyökkäyksen.
Hyökkääjät saivat todennäköisesti luettelon samanlaisilla parametreilla varustetuista korteista luottokorttitietoja jakavasta maanalaisesta verkostosta.
Kirjoittaja toteutti toimenpiteitä, kuten Stripe Radarin käytön ja mukautettujen sääntöjen luomisen estääkseen tulevat hyökkäykset.
Hyökkäyksen seurauksena yritys kärsi taloudellisia tappioita vilpillisten veloitusten ja takaisinmaksujen vuoksi.
Kirjoittaja kritisoi maksuliikenneverkkoa siitä, että se aiheuttaa yrityksille epäoikeudenmukaista kohtelua ja kustannuksia, ja korostaa, että pankkien on otettava enemmän vastuuta maksutapahtumien hyväksymisestä.
Artikkelissa käsitellään tekoälyn kielimallien, erityisesti ChatGPT:n, käyttöä luottokorttiverkkojen maksujen käsittelyyn ja takaisinmaksuun liittyvissä koodaustyöprosesseissa.
Käyttäjät ovat huolissaan siitä, että kriittisissä talousprosesseissa luotetaan pelkästään tekoälyn tuottamaan koodiin.
Jotkut väittävät, että tekoäly voi olla tuottava työkalu, kun sitä käytetään varovaisesti ja ihmisen suorittaman perusteellisen tarkastuksen jälkeen.
Keskustelussa käsitellään myös muun muassa luottokorttipetoksia, turvatoimia, erilaisia maksujärjestelmiä sekä pankkiteknologian ja -määräysten alueellisia eroja.
Siviilioikeudellisen omaisuuden menettäminen on kiistanalainen käytäntö, jossa lainvalvontaviranomaiset voivat takavarikoida käteistä rahaa ja omaisuutta yksityishenkilöiltä ilman, että heitä syytetään rikoksesta.
Tämä käytäntö oli alun perin tarkoitettu järjestäytyneeseen rikollisuuteen, mutta nykyään sitä käytetään usein tavallisia kansalaisia vastaan.
Vuosina 2000-2019 viranomaiset takavarikoivat Yhdysvalloissa noin 69 miljardia dollaria ihmisiltä, joista useimpia ei syytetty mistään väärinkäytöksistä.
Vuonna 2019 liittovaltion viranomaiset veivät yksityishenkilöiltä enemmän käteistä ja omaisuutta kuin murtovarkaat.
Yksityishenkilöillä on todistustaakka takavarikoidun omaisuuden takaisin saamiseksi, mikä johtaa usein kalliisiin oikeustaisteluihin.
Jotkut lainsäätäjät kannattavat uudistusta, mutta monet lainvalvontaviranomaiset ja heidän vaaleilla valitut edustajansa vastustavat käytännön muuttamista.
Keskustelussa keskitytään siviilioikeudellisen omaisuuden menettämiseen ja sen eri näkökohtiin, kuten laillisuuteen, eettisyyteen ja väärinkäytön mahdollisuuksiin.
Myös laajemmat kysymykset, kuten järjestelmällinen rasismi, taloudellinen hyväksikäyttö ja poliisin väärinkäytökset, ovat osa keskustelua.
Osallistujilla on erilaisia näkemyksiä poliisin roolista, uudistustarpeesta ja siviilioikeudellisen omaisuuden menettämisen vaikutuksesta yksilön oikeuksiin.
Poliisitoiminnan historialliset juuret, todistustaakkaan liittyvät huolenaiheet sekä palkkavarkauksia ja sosiaalisia ohjelmia koskevat keskustelut mainitaan.
Yleisesti ottaen keskustelu kuvastaa siviilioikeudellisen omaisuuden menettämiseen ja siihen liittyviin kysymyksiin liittyvien keskustelujen monimutkaisuutta ja jatkuvuutta.
Google on ehdottanut "Web Environment Integrity" -nimistä järjestelmää, jota kutsutaan DRM:ksi verkkoon.
Kriitikot ovat ilmaisseet huolensa järjestelmän mahdollisesta väärinkäytöstä ja käyttäjien autonomian rajoittamisesta.
Ehdotus on ristiriidassa Googlen aiemman kannan kanssa, jonka mukaan se edistää avointa ja innovatiivista teknologiaa.
Järjestelmä antaisi verkkosivuille mahdollisuuden hallita käyttäjien tietokoneita, mikä herättää huolta vallan keskittämisestä ja käyttäjien hallinnan rajoittamisesta.
Kommenttiketjussa keskustellaan myös Googlen toimiin liittyvistä huolenaiheista, selaimen valvonnan tärkeydestä ja muista aiheista.
Scientific Betan tutkimuksen mukaan yritykset, joilla on korkeat ESG-arvosanat, saastuttavat yhtä paljon kuin yritykset, joilla on matalat arvosanat.
ESG-pisteiden ja hiili-intensiteetin välillä ei ole korrelaatiota edes silloin, kun tarkastellaan vain mittarin ympäristökomponenttia.
Tämä kyseenalaistaa uskomuksen, jonka mukaan ESG-sijoitukset luovat vähähiilisiä salkkuja.
Sosiaalisten tai hallintotapaluokitusten sisällyttäminen hiili-intensiteetin rinnalle johtaa vähemmän vihreisiin salkkuihin verrattuna markkinakapitalisaatioon perustuviin salkkuihin.
ESG:n tehokkuus massamarkkinatuotteena on kyseenalaistettu, ja sijoittajien olisi sijoituspäätöksiä tehdessään asetettava kestävyys huolellisesti etusijalle.