Azure ChatGPT on Microsoftin yritysratkaisu, joka tarjoaa ChatGPT:n kaltaisen yksityisen ja turvallisen käyttökokemuksen.
Ratkaisussa asetetaan tietosuoja etusijalle, ja se tarjoaa verkon eristämisen ja yritystason tietoturvavalvonnan.
Se mahdollistaa integroinnin sisäisiin tietolähteisiin ja palveluihin, ja osallistumista projektiin kannustetaan Microsoftin avoimen lähdekoodin käytännesääntöjen mukaisesti.
Azure ChatGPT on uusi yksityinen ja turvallinen ChatGPT-työkalu, joka on suunniteltu yrityksen sisäiseen käyttöön.
Käyttäjät vertailevat Azure ChatGPT:tä muihin malleihin, kuten Llama 2:een, ja keskustelevat niiden suorituskyvystä ja ominaisuuksista.
Keskustelu herättää huolta tietosuojasta, tietojen säilyttämiskäytännöistä ja OpenAI:n ja Microsoft Azuren käytön luotettavuudesta.
Tietojen laadun ja määrän merkitystä mallin suorituskyvylle tutkitaan.
Käyttäjät spekuloivat myös Microsoftin suunnitelmilla integroida LLM-ominaisuudet Azureen ja Office365:een.
OpenAI:n tietojen käyttö- ja säilyttämiskäytäntöihin tehdyt muutokset mainitaan ja korostetaan, että asiakkaiden toimittamien tietojen käyttöön tarvitaan nimenomainen lupa.
Mastodon on hajautettu sosiaalinen verkosto, jonka mastodon.social-palvelimella on 335 000 aktiivista käyttäjää.
Alustalla käydään keskusteluja YouTube-videoiden lataamisen laillisuudesta ja mahdollisista vaikutuksista oikeudenmukaiseen käyttöön.
Käyttäjät vertaavat perinteistä käytäntöä, jossa kappaleet nauhoitetaan radiosta kasettinauhoille ja jota pidetään oikeudenmukaisena käyttönä, DRM-vapaiden videoiden lataamiseen ja jakeluun, jota tekijänoikeuksien haltijat pitävät taloudellisena riskinä.
Keskustelussa keskustellaan muun muassa DRM-suojauksesta, aikasiirtymästä ja Saksan tekijänoikeuslainsäädännöstä.
Artikkelissa tarkastellaan meneillään olevaa keskustelua siitä, onko videoiden lataaminen YouTubesta oikeudenmukaista käyttöä vai tekijänoikeusrikkomusta.
Siinä korostetaan Recording Industry Association of American (RIAA) -järjestön roolia tekijänoikeuslakien noudattamisen valvonnassa.
Keskustelussa käsitellään muun muassa DRM:ää YouTubessa, kopiosuojauksen kiertämistä, tekijänoikeussuojatoimenpiteiden tehokkuutta ja DMCA:n tulkintaa. Keskustelussa nostetaan esiin huoli tekijänoikeuslain rajoituksista ja vaikutuksista teknologian kehittyessä.
PDF-Tools on verkkosivusto, joka tarjoaa ilmaisia ja turvallisia PDF-muutoksia ilman, että käyttäjien tarvitsee ladata tiedostojaan.
Verkkosivusto käyttää nykyaikaista tekniikkaa ja varmistaa, että arkaluonteiset tiedot pysyvät käyttäjän laitteessa.
Käyttäjät voivat käyttää erilaisia työkaluja, kuten salausta, salauksen purkamista, optimointia, yhdistämistä, kiertämistä ja PDF-tiedostojen sivujen poistamista verkkosivustolla. Se on saatavilla useilla kielillä ja sisältää oikeudelliset tiedot ja lisenssit.
Käyttäjät keskustelevat PDF Tool -nimisestä selaintyökalusta, joka mahdollistaa PDF-tiedostojen muokkaamisen offline-tilassa, mutta ovat huolissaan siitä, voiko työkaluun ja sen offline-ominaisuuksiin luottaa.
Keskustelussa tarkastellaan vaihtoehtoisia työkaluja PDF-tiedostojen muokkaamiseen ja keskustellaan erilaisista menetelmistä ja työkaluista PDF-tiedostojen muokkaamiseen ja käsittelyyn.
WebAssemblyn käytön luotettavuus ja riskit PDF-työkalussa kyseenalaistetaan myös, ja korostetaan verkkotoiminnan valvonnan ja Internet-yhteyden estämisen haasteita.
Kirjoittaja kehitti nörttimäisen videopelin, jossa pelaajat omaksuvat käyttöjärjestelmän roolin ja heidän on hallittava suorittimen ytimiä, prosesseja, muistisivuja ja swap-tilaa välttääkseen käyttäjän turhautumisen.
Peli sisältää erilaisia elementtejä, kuten prosesseja, suorittimia, I/O-tapahtumia ja erilaisia vaikeustasoja.
Vaikka peli on suunniteltu pikemminkin pelattavuuden kuin realismin vuoksi, se voi toimia myös opetusvälineenä, jonka avulla tietotekniikan opiskelijat voivat oppia käyttöjärjestelmän periaatteita.
Peli on käännetty WebAssembly-muotoon, joten sitä voidaan pelata verkkoselaimissa.
Se on pelattavissa itch.io-sivustolla, ja sen lähdekoodi on avoin GitHubissa.
Artikkelissa tarkastellaan videopelikonseptia, jossa pelaajat omaksuvat käyttöjärjestelmän roolin ja suorittavat tehtäviä, jotka muistuttavat resurssien hallintaa ja moniajoa tosielämässä.
Pelin konsepti on saanut ristiriitaisia arvioita, sillä jotkut pitävät sitä kiehtovana, kun taas toiset kokevat, että siitä ei ole nautintoa.
Keskusteluun osallistujat ovat innostuneita ideasta ja esittävät ehdotuksia pelikokemuksen parantamiseksi, mikä korostaa sen mahdollista kasvatuksellista arvoa.
Kirjoittaja loi relaatiotietokannan hallintajärjestelmän (RDBMS) Pythonilla tyhjästä ilman, että hän tukeutui mihinkään jo olemassa oleviin kehyksiin tai kirjastoihin.
Tämä osoittaa kirjoittajan taidot ja tiedot sekä Python-ohjelmoinnista että tietokannan hallinnan periaatteista.
Kehitysprosessi on todennäköisesti vaatinut paljon aikaa ja vaivaa, sillä RDBMS:n luominen ilman olemassa olevien työkalujen käyttöä edellyttää tietokantakäsitteiden ja toteutuksen syvällistä tuntemusta.
HP:n hakemus HP:n monitoimitulostimien omistajien nostaman kanteen hylkäämisestä on hylätty, joten asia voi jatkua.
Kantajat väittävät, että HP poisti tarkoituksellisesti käytöstä muut kuin tulostustoiminnot, kun mustetaso oli alhainen, ilmoittamatta asiasta ostajille.
HP on aiemmin joutunut oikeustoimiin tulostimen lukitusongelmien vuoksi, ja Canon sopi vastaavan tapauksen vuoden 2021 lopulla.
Tuomari on hylännyt HP:n yrityksen hylätä oikeusjuttu, jossa HP:tä syytetään sen all-in-one-tulostimiin liittyvistä kuluttajavastaisista käytännöistä.
Hacker Newsin keskustelussa pohditaan ajatusta täysin avoimen lähdekoodin tulostimen kehittämisestä ja arvioidaan Brotherin lasertulostimien laatua ja luotettavuutta.
Osallistujat analysoivat mustesuihku- ja lasertulostimien etuja ja haittoja erilaisissa tulostusvaatimuksissa ja ilmaisivat tyytymättömyytensä esimerkiksi kalliiseen musteeseen, tulostinrajoituksiin ja alan vähäisiin innovaatioihin.
Keskusteluissa käsitellään etätyötä, kiinteistöjä, kapitalismia, sosialismia, ammattiliittoja ja niiden vaikutuksia työntekijöihin ja yhteiskuntaan.
Joidenkin mielestä etätyön tekemisen taustalla on tuottavuuden lisääntyminen, kun taas toisten mielestä siihen saattaa vaikuttaa eliitti tai poliitikot, jotka yrittävät suojella kiinteistöjen arvoja.
Keskustelua käydään kapitalismin ja sosialismin määritelmistä, johtajien roolista, ennakkoluuloista ja inhimillisestä vuorovaikutuksesta työpaikoilla sekä ammattiliittojen merkityksestä työntekijöiden oikeuksien suojelemisessa.
Professori Daniel Soloven tutkimuksessa analysoidaan yksityisyyden suojaa ja valvontaa koskevissa keskusteluissa käytettyä "ei mitään salattavaa" -argumenttia.
Asiakirjassa kiistetään väite, jonka mukaan yksityisyydensuojasta ei pitäisi olla huolissaan henkilöillä, joilla ei ole mitään salattavaa.
Solove kyseenalaistaa käsityksen, jonka mukaan yksityisyyden suoja on merkittävä vain laittomaan toimintaan osallistuville.
Foorumikeskusteluissa keskitytään väitteeseen "minulla ei ole mitään salattavaa" yksityisyyden suojan ja valvonnan suhteen.
Osallistujat keskustelevat hallituksen harjoittamasta valvonnasta, sananvapaudesta, poliisiväkivallasta, yksityisyyden loukkauksista ja historiallisista esimerkeistä yksityisten tietojen väärinkäytöstä.
Henkilötietojen ja yksityisyyden suojan merkitystä perusoikeutena korostetaan, koska yksityisyyden puute voi aiheuttaa riskejä ja seurauksia.
Reddit-käyttäjät keskustelevat lisääntyvästä luottamuksesta Microsoftia kohtaan verrattuna Googleen ja vetoavat hakutuloksiin ja yksityisyyden suojaan liittyviin huolenaiheisiin.
Monet käyttäjät suosivat Microsoftin tuotteita, kuten VS Codea ja GitHubia, mikä korostaa heidän luottamustaan näihin alustoihin.
Vaihtoehtoisista tallennus- ja ohjelmistovaihtoehdoista keskustellaan, mikä osoittaa, että Microsoftin ja Googlen ekosysteemien ulkopuolisia vaihtoehtoja kaivataan. Keskustelussa käsitellään myös telemetriaan ja yksityisyyteen liittyviä huolenaiheita.
Keskustelussa keskitytään Microsoftin ja Googlen kaltaisiin teknologiayrityksiin kohdistuvaan luottamukseen ja niihin liittyviin huolenaiheisiin.
Jotkut käyttäjät suosivat Microsoftin VSCodea Google Chromen sijasta, koska he vetoavat luottamusongelmiin Googlen kanssa.
Keskustellaan myös yksityisyyden suojasta, tietojen seurannasta, käyttäjätietojen rahaksi muuttamisesta ja teknologiayritysten harjoittamasta valvonnasta.