OpenTF on OpenTF-aloitteen luoma haara Terraformista.
Aloitteen tavoitteena on pitää Terraform avoimena lähdekoodina, ja se on saanut merkittävää tukea yhteisöltä.
OpenTF:ää kehitetään tunnetulla lisenssillä, siitä tulee yhteisölähtöinen, puolueeton, kerroksellinen ja modulaarinen, ja se on taaksepäin yhteensopiva.
OpenTF aikoo liittyä osaksi Linux Foundationia ja Cloud Native Computing Foundationia varmistaakseen, että se pysyy avoimen lähdekoodin ja toimittajariippumattomana.
Hanke on lähes valmis, ja koko arkiston laajuinen nimi on jo muutettu, ohjauskomitean jäsenet valittu ja yhteisön asiakirjoihin on tehty muutoksia.
OpenTF:stä odotetaan toimivaa julkaisua lähitulevaisuudessa.
OpenTF on jo saanut tukea useilta yrityksiltä, ja sen odotetaan kasvavan.
OpenTF on yhteensopiva olemassa olevien Terraform-palveluntarjoajien ja -moduulien kanssa.
Sen lisensointimalli on säätiön ja yhteisön hallinnoima.
OpenTF:n tukeminen voi tapahtua resurssilupausten, sanan levittämisen ja lopulta koodin tuottamisen kautta.
Hankkeen tavoitteena on laatia julkinen etenemissuunnitelma ja RFC-prosessi yhteisön panosta varten.
OpenTF, yhteisölähtöinen aloite, on haarauttanut Terraform-projektin HashiCorpilta projektin lisenssin muutoksen vuoksi.
OpenTF pyrkii keskittymään myönteisiin näkökohtiin ja saamaan tukea yrityksiltä samalla kun se keskustelee HashiCorpin päätöksen motiiveista ja vaikutuksista avoimen lähdekoodin yhteisöön.
CNCF voi joutua tekemään poikkeuksen OpenTF:n lisenssikäytäntöönsä, ja keskustelua käydään eri avoimen lähdekoodin säätiöiden roolista.
Factorio-peli on saamassa uuden laajennuksen nimeltä "Factorio: Space Age", joka jatkaa pelaajan matkaa avaruuteen päästyään.
Laajennus tuo uusia maailmoja, planeettojen välisiä avaruusalustoja ja logistiikkaa, jotka tarjoavat ainutlaatuisia haasteita ja resursseja.
Laajennuksen julkaisuajankohdaksi on suunniteltu noin vuoden päästä, ja se sisältää parannuksia koko peliin, kuten paremman junanohjauksen ja piirustusten rakentamisen.
Keskustelu pyörii suositun Factorio-pelin ympärillä, ja se käsittelee eri näkökohtia, kuten modeja, pelimekaniikkaa, junien signalointia, suorituskykyoptimointia ja tulevaa laajennusta.
Pelaajat jakavat kokemuksiaan, mielipiteitään ja parannusehdotuksiaan pelistä, ja korostavat sen addiktoivaa luonnetta ja aikasidonnaisuuteen liittyviä huolenaiheita.
Vaikka Factorion pelattavuutta ja tiheitä päivityksiä kehutaankin, on myös ehdotuksia syvyyden ja kestävyyden lisäämiseksi.
Kirjoituksessa tarkastellaan kielimallin GPT-4 suorituskykyä ja rajoituksia sekä CodeLlama-34B-mallin käytännön sovelluksia ja mahdollisia parannuksia.
Tietojen saastumisesta ja koodin jakamiseen liittyvistä eettisistä näkökohdista käydään keskustelua.
Lisäksi tarkastellaan kielimallien avoimen julkaisemisen etuja ja vaikutuksia alalle, CodeLlama-34B-mallin ominaisuuksia ja mahdollisia käyttötapoja sekä tekoälyn vaikutusta koodausalaan.
Yritykset, kuten Meta ja Microsoft, kieltävät web scrapingin omissa ominaisuuksissaan, mutta hakevat vapaasti tietoja muiden yritysten ominaisuuksista, mikä luo tekopyhän asenteen.
Web scraping tarkoittaa tietojen hankkimista internetistä, mutta oikeudellinen kysymys siitä, kuka saa käyttää tietoja, on monimutkainen.
Sosiaalisen median yritykset käyvät aggressiivisesti verkkokaavausoikeudenkäyntejä suojellakseen käyttäjien tuottamaa sisältöä käyttämällä oikeudellisia teorioita, kuten irtaimiston rikkomista tai sopimusrikkomusta, vaikka niillä ei olisikaan omistusoikeuksia tietoihin.
Kirjoittaja kritisoi oikeudellista järjestelmää, joka antaa yrityksille mahdollisuuden luoda omia teollis- ja tekijänoikeuksiaan verkkokäyttösopimusten avulla.
On korostettu, että oikeudellinen vaatimus henkisestä rehellisyydestä tai johdonmukaisuudesta puuttuu sopimusrikkomusta omaisuutena koskevasta oikeudellisesta järjestelmästä.
Kirjoittaja syyttää tuomioistuimia tämän tekopyhyyden mahdollistamisesta ja vaatii ratkaisua, jolla estetään yksityisiä yrityksiä keksimästä teollis- ja tekijänoikeuksia verkkosopimusten avulla.
Verkkokaappauksen oikeudellista tilaa pidetään epävakaana, ja se kohtaa todennäköisesti haasteita tulevaisuudessa, erityisesti generatiivisen tekoälyn tapauksessa.
Artikkelissa käsitellään verkkokaappauksen oikeudellisia vaikutuksia ja seurauksia käyttäen esimerkkinä HiQ vs. LinkedIn -tapausta.
Siinä tarkastellaan muun muassa käyttöehtojen ja loppukäyttäjän lisenssisopimusten rikkomuksia, verkkokaappauksen laajempia vaikutuksia sekä oikeudenmukaisten sääntöjen ja määräysten tarvetta.
Artikkelissa käsitellään myös yritysten käyttäytymistä, oikeudellista selkeyttä, vakuutusturvaa ja oikeudenkäyntejä, tekijänoikeuksien suojaa, yksityisyyden suojaa sekä avoimuuden ja valvonnan välistä tasapainoa digitaalisessa tilassa.
Kirjoittaja kertoo kokemuksistaan iPadin käyttämisestä ensisijaisena matkalaitteena ja syistä, jotka johtivat hänen päätökseensä siirtyä takaisin MacBook Airiin.
He mainitsevat päätöksessään keskeisenä tekijänä joustavuuden ja toiminnallisuuden puutteen MacBook Airiin verrattuna.
Erityiset rajoitukset, kuten kyvyttömyys käyttää tiettyjä sovelluksia ja lisävarusteita, korostuvat turhauttavina seikkoina iPadin käyttämisessä ammattikäyttöön.
Artikkelissa käsitellään iPadien ja muiden laitteiden käytön hyviä ja huonoja puolia esimerkiksi matkustamiseen, muistiinpanojen tekemiseen ja mediankäyttöön.
Käyttäjillä on erilaisia mielipiteitä iPadin kätevyydestä ja kannettavuudesta kannettaviin tietokoneisiin ja muihin tabletteihin verrattuna.
Keskustelussa käsitellään muun muassa ohjelmistojen yhteensopivuutta, laiterajoituksia ja haluja muunneltaviin laitteisiin.
EU on saavuttanut voiton käyttäytymiseen perustuvan mainonnan rajoittamisessa, sillä Meta (entinen Facebook) on suostunut lopettamaan sovelluksen sisäisen käyttäytymiseen perustuvan mainonnan opt-in-vakiovalinnat EU:ssa.
Tähän päätökseen ovat vaikuttaneet muutokset yksityisyydensuojakäytännöissä ja lainsäädännössä, kuten Applen App Tracking Transparency ja Googlen asteittainen luopuminen kolmannen osapuolen evästeistä.
Tietosuojalainsäädännöllä on ollut merkittävä vaikutus käyttäytymiseen perustuvan mainonnan ulottuvuuteen ja tehokkuuteen, mikä on johtanut ei-henkilökohtaisten tuoteversioiden yleistymiseen ja alustojen mahdolliseen EU:n markkinoiden priorisoinnin vähentämiseen. Huolestuttavaa on kuitenkin edelleen se, mitä seurauksia EU:n tiukalla sääntelyllä voi olla sosiaalisen median alustojen mahdollisuuksiin ansaita rahaa.
Keskustelussa keskitytään EU:n lähestymistapaan käyttäytymiseen perustuvan mainonnan sääntelyssä ja tarkastellaan kritiikkiä, joka koskee monimutkaisuutta ja kustannuksia sekä Do Not Track -otsikon noudattamatta jättämistä.
Tietosuoja-asetuksen täytäntöönpano ja vaikutukset ovat keskeisellä sijalla, ja mielipiteet sen tehokkuudesta käyttäjien yksityisyyden suojaamisessa vaihtelevat.
Keskustelussa käsitellään muun muassa verkkomainontaa, tietosuojasääntöjä, suostumusta käyttäjätietojen käyttöön, GDPR:n noudattamista sekä Facebookin ja Kanadan hallituksen välistä kiistaa uutisista maksamisesta. Keskustelussa käsitellään myös yksityisyysliikkeiden vaikutusta, mainosstrategioita, algoritmisia syötteitä, personoituja digitaalisia mainoksia sekä mainonnan arvoa ja vaikutusta yhteiskuntaan ja talouteen.
Alkuperäisen Wipeout-pelin lähdekoodi on vuotanut julkisuuteen, minkä seurauksena riippumaton kehittäjä on kirjoittanut pelin uudelleen ja muokannut sen uudelleen.
Kehittäjä Dominic Szablewski paransi suorituskykyä ja pelattavuutta kirjoittamalla uudelleen renderöinnin, fysiikan, äänen ja muut pelin elementit.
Szablewski on julkaissut koodin GitHubissa, jotta se voidaan kääntää useille alustoille. Hän toivoo, että Wipeout-sarjan omistaja Sony joko sallii remasteroinnin jatkumisen tai julkaisee virallisesti remasteroidun version.
Wipeoutin vuotanut lähdekoodi on saanut aikaan pelin täydellisen uudelleenkirjoittamisen ja remasteroinnin, jonka tuloksena on vaikuttava 6 000 ruudun sekuntinopeus.
Keskusteluissa keskitytään pelien renderöintiin ja ruudunpäivitysnopeuteen, ja niissä korostetaan pelikoodin kanssa työskentelyn haasteita sekä "huonon" ja "hyvän" koodin erottamista toisistaan.
Ohjelmakoodin siivoamisen ja korjaamisen tärkeyttä sekä pehmeiden taitojen ja käytännön kokemuksen arvoa korostetaan. Kritiikki kohdistuu npm-ekosysteemiin JavaScript/Node-ohjelmoinnissa.
Myös lähdekoodin vuotoa ja Wipeoutin pelattavuutta koskevia keskusteluja käsitellään.
helloSystem on FreeBSD:hen perustuva käyttäjäystävällinen työpöytäjärjestelmä, jossa keskitytään yksinkertaisuuteen ja helppokäyttöisyyteen tekijöille.
Se on suunniteltu ottamaan vastaan Mac-käyttäjät, jotka haluavat siirtyä toiseen käyttöjärjestelmään.
Lisätietoja ja tietoa helloSystemistä saat heidän GitHub-sivultaan.
College Boardin, joka hallinnoi SAT- ja Advanced Placement -kokeita, on havaittu jakavan opiskelijoiden tietoja suurten teknologiayritysten, kuten Facebookin ja TikTokin, kanssa.
Tätä tietojen jakamista helpotetaan "pikseleillä", näkymättömällä seurantatekniikalla, jota käytetään kohdennetussa mainonnassa.
Vaikka College Board väittää, että henkilökohtaisesti tunnistettavia tietoja ei jaeta, Gizmodon tekemät testit osoittivat muuta ja herättivät huolta yksityisyydestä.
College Boardin palveluiden pakollinen luonne Yhdysvaltain koulutusjärjestelmässä lisää näitä yksityisyyden suojaan liittyviä huolenaiheita.
College Boardilla on ollut ongelmia yksityisyyden suojaan liittyen, ja se on aiemmin myynyt opiskelijoiden tietoja.
On epäselvää, onko järjestö edelleen sitoutunut opiskelijoiden yksityisyyden suojaan, sillä se ei ole enää allekirjoittanut opiskelijoiden yksityisyyden suojaa koskevaa sitoumusta.
College Board puolustaa tietojensa käyttöä ja väittää, että se auttaa opiskelijoita pääsemään yliopistoon ja menestymään siellä.
College Board jakaa GPA-arvosanoja ja SAT-pisteitä TikTokin ja Facebookin kanssa käyttämällä seurantapikseliä, mikä herättää huolta yksityisyydestä.
Kriitikot väittävät, että jopa hakuhistorian jakaminen loukkaa yksityisyyttä College Boardin väitteistä huolimatta.
Tilanne herättää myös huolta siitä, että hallitus voi käyttää henkilötietoja ilman tuomioistuimen lupaa, ja korostaa yksityisyyden suojaa koskevien lakien merkitystä sekä hallitukselle että yksityiselle sektorille.
Sähköpostin todennus on ratkaisevan tärkeää, jotta sähköpostin jakelu onnistuu ja jotta sähköpostit eivät päädy roskapostikansioon.
SPF, DKIM, DMARC ja BIMI ovat keskeisiä todennusprotokollia, jotka vahvistavat sähköpostin lähettäjien laillisuuden ja parantavat verkkotunnuksen mainetta.
Resend tarjoaa SPF- ja DKIM-todennuksen automaattisen käsittelyn sähköpostin toimitettavuuden parantamiseksi.
Artikkelissa korostetaan sähköpostin todennuksen merkitystä ja SPF:n, DKIM:n ja DMARC:n käyttöä laillisen sähköpostin lähettämisen todentamiseksi.
Jotkut lukijat arvostelevat artikkelia siitä, että se ei ole omaperäinen ja että siinä käytetään startup-analogioita.
BIMI mainitaan keinona, jolla brändit voivat näyttää logonsa ja uskottavuutensa sähköposteissa, mutta sen kustannuksista, tehokkuudesta ja Microsoft Outlookin tuen puutteesta on esitetty huolenaiheita. Joidenkin asiantuntijoiden mielestä BIMI on ajan ja rahan tuhlausta.