Electronic Frontier Foundation (EFF) on yhdessä Yhdysvaltain yleisen edun tutkimusryhmän (U.S. Public Interest Research Group, U.S. PIRG) kanssa käynnistänyt kampanjan, jossa Mastercardia kehotetaan rajoittamaan tietojen keräämistä ja lopettamaan kortinhaltijoiden tietojen myyminen.
Mastercardin nykyiset rahanmuodostusstrategiat, joihin sisältyy maksutapahtumatietojen analysointi kortinhaltijoiden luokittelemiseksi, loukkaavat tiettävästi kuluttajien yksityisyyttä ja luottamusta.
EFF painostaa Mastercardia muuttamaan näitä tietokäytäntöjä, jotta kortinhaltijoiden luottamus säilyisi ja heidän yksityisyyttään kunnioitettaisiin.
Keskustelussa korostetaan huolta tietosuojasta ja siitä, että suuret luottokorttiyhtiöt, kuten Visa ja Mastercard, voivat käyttää kuluttajatietoja väärin.
Näiden yritysten vaihtoehtoja, kuten prepaid-kortteja ja k äteistä, tarkastellaan, ja korostetaan tarvetta erilaisille maksujärjestelmille, joilla voidaan haastaa Visan ja Mastercardin määräävä markkina-asema.
Luottokorttien, myös Amex Platinum -kortin kaltaisten erityiskorttien, käytön etuja ja haittoja punnitaan, ja keskitytään yritysten suorittamaan tietojen keräämiseen ja käyttöön liittyviin yksityisyyden suojaa koskeviin huolenaiheisiin.
Suomen eduskunnan suuri valiokunta suhtautui varauksellisesti EU:n ehdotukseen vahvan salauksen kieltämisestä ja totesi, että se voisi vaarantaa päästä päähän ulottuvan kyberturvallisuuden.
He toistivat tukevansa lasten suojelua verkossa, mutta vastustivat kompromisseja salauksesta ja massavalvonnasta ja kannattivat sen sijaan keskittymistä selvästi tunnistettuihin yksilöihin.
EU:n jäsenvaltioiden odotetaan pian tekevän päätöksen tästä kiistanalaisesta asiasta.
Suomi on vastustanut julkisesti EU:n direktiiviä, jonka tarkoituksena on kieltää joukkovalvonta ja salaus, koska se loukkaa yksityisyyden suojaa ja korvaa tuomioistuimen antamat etsintäluvat yleisellä läpivalaisulla.
Keskustelu herättää huolta kiellon täytäntöönpanokelpoisuudesta, tavallisiin kansalaisiin kohdistuvasta mahdollisesta vakoilusta ja pohditaan, mitä seurauksia olisi elää täysin avoimessa maailmassa.
Keskustelua käydään salauksen kriittisestä roolista yksityisyyden suojan kannalta, lain mahdollisista perustuslain vastaisista piirteistä ja eri maiden erilaisista mielipiteistä. Lisäksi kiinnitetään huomiota siihen, että kansalaiset eivät ole riittävän tietoisia EU:n rakenteesta ja päätöksentekoprosesseista.
Kirjoittaja onnistui siirtämään Lotus 1-2-3:n, vanhan ajan ohjelmiston, Linuxiin palauttamalla kadonneet tiedostot ja käyttämällä erilaisia hakkereita.
Huomiota kiinnitetään yhteensopivuusongelmiin, jotka liittyvät järjestelmäpuheluihin ja objektitiedostojen muuntamiseen, symbolien poistamiseen objektitiedostoista ja epäyhteensopivien funktioiden kääreiden kirjoittamiseen.
Joitakin termioseihin ja lisensointiin liittyviä ongelmia mainitaan, mutta kaiken kaikkiaan kirjoittaja pitää Linuxiin siirtymistä onnistuneena.
Artikkelissa kerrotaan taulukkolaskentaohjelman, Lotus 1-2-3:n, saatavuudesta Linuxille ja korostetaan sen merkitystä tietojen säilyttämisessä.
Keskustelu pyörii myös menneen BBS-skenen (Bulletin Board System) nostalgian ympärillä, ja siinä korostetaan sen eetoksen ja 80-90-luvun retrokulttuurin uudelleen nousua.
Artikkelissa käsitellään myös ohjelmistopiratismia, syntetisaattoreiden käsikirjojen arkistointia, henkilökohtaisia anekdootteja, kohdennettua mainontaa ja teknologiayritysten mahdollista manipulointia.
Apple on ottanut käyttöön uuden Signtime.apple-palvelun, jonka tarkoituksena on tarjota yksilöllistä viittomakielentulkkausta asiakastukeen erityisesti amerikkalaista viittomakieltä (ASL) käyttäville asiakkaille.
Palvelun avulla kuurot ja huonokuuloiset asiakkaat voivat olla vuorovaikutuksessa Applen edustajien kanssa ASL:ää käyttäen videokeskustelun välityksellä, mikä korvaa kirjallisen viestinnän tai tulkin tarpeen puheluissa.
Huolta aiheuttavat mahdolliset roskapostipuhelut, kirjausketjut ja väärinkäytökset sekä Applen verkkotunnuksiin ja tietoturvavaikutuksiin liittyvät epäselvyydet. Silti Applen sitoutuminen laatuun ja asiakaskokemukseen on saanut positiivista tunnustusta.
Arkistoa jtesta/ssh-audit on päivitetty parannuksilla SSH-palvelin- ja asiakaskonfiguraatioiden tarkastamiseen, ja se tukee nyt Python 3.7-3.11:ää.
Päivitykset sisältävät suosituksia, tietoturvatietoja, valmiita paketteja, web-etuliitteen, uusia käytäntöjä, virheenkorjauksia ja parannettua yhteensopivuutta Ubuntu 22.04 LTS:ssä.
Se sisältää myös laajennettuja isäntäavaimia, avaintenvaihtoja, salakirjoituksia, MAC-koodeja, asiakasohjelmiston tarkastuksen ja JSON-tulostusvaihtoehdon monipuolisuuden lisäämiseksi.
Keskustelussa keskitytään SSH-palvelimien ja -asiakkaiden suojaamisen merkitykseen ja korostetaan oletusasetusten turvallisuuteen liittyviä ongelmia.
Keskustelua käydään eri algoritmien käytöstä ja Ed25519-avaimien luotettavuudesta.
Mielipiteet kryptografisissa protokollissa käytettävän ensikäyttöluottamuksen (Trust on First Use, TOFU) turvallisuudesta ja siitä, tarvitaanko lisävarmennusvaiheita, eroavat toisistaan.
Login Omnivore on laajalle lukijakunnalle tarkoitettu avoimen lähdekoodin read-it-later-sovellus, joka mahdollistaa erityyppisen sisällön tallentamisen myöhempää, häiriötöntä lukemista varten.
Käyttäjät voivat paitsi lisätä muistiinpanoja ja korostuksia myös järjestää ja synkronoida lukulistojaan kaikilla laitteilla.
Sovelluksessa on tekstistä puheeksi -toiminto ja integrointi suosittuihin PKM-järjestelmiin (Personal Knowledge Management), jolloin käyttäjät voivat hallita lukukirjastoaan täysin.
Omnivore on ilmainen, avoimen lähdekoodin read-it-later-sovellus, joka linkittyy RSS- ja sähköpostiuutiskirjeisiin, mutta käyttäjät ovat ilmaisseet huolensa sen tulevasta rahanjakostrategiasta ja joidenkin ominaisuuksien puutteesta.
Sovellus tukee tällä hetkellä vain iOS:ää, mutta kehittäjät suunnittelevat Windows-version julkaisemista. Ainutlaatuisiin ominaisuuksiin kuuluu mahdollisuus viedä kohokohtia, käyttää Obsidian- ja Notion-liitännäisiä sekä itse isännöidä palvelimia.
Omnivore kilpailee sellaisten sovellusten kanssa kuin Pocket, Raindrop.io, Instapaper ja Readwise. Tosin käyttäjät pitävät sen itseisännöintiohjeita monimutkaisina kilpailijoihin verrattuna, ja sen rahoitusmalli on edelleen epäselvä.
Pääaiheena on tekoälyn kaltaisten kehittyneiden tekniikoiden käyttö vanhojen elokuvien, erityisesti Mark Twainin päivitetyn videoklipin vuodelta 1909, parantamiseen.
Näkemykset eroavat toisistaan niiden välillä, jotka kannattavat parempaa katselukokemusta parantavia parannuksia, ja niiden välillä, jotka puolustavat historiallista tarkkuutta ja alkuperäisen taiteellisen tarkoituksen säilyttämistä.
Elokuvan värityksen ja modernin musiikin lisäämisen ohella keskustelu ulottuu tekoälyn soveltamiseen historiallisten hahmojen jäljittelyyn elokuvissa, mikä herättää kysymyksiä tekoälyn tuottamien kuvien tarkkuudesta ja luotettavuudesta.
Artikkelissa korostetaan kausaalisen päättelyn merkitystä datatieteessä ja liiketoiminnan päätöksenteossa.
Datatieteiden yhteisö on viime aikoina asettanut etusijalle kausaalisen päättelyn ja toteuttanut sen käyttämällä menetelmiä, kuten kausaaligrafiikkamalleja, instrumentaalimuuttujia ja DoubleML:ää.
Keskusteluissa keskitytään kausaalisen päättelyn merkitykseen, esteisiin ja rajoituksiin päätöksenteossa ja tietojen analysoinnissa.
Satunnaistettuja kontrollitutkimuksia (RCT) pidetään kultaisena standardina, mutta ne ovat kalliita ja aikaa vieviä. Havainnoivaa kausaalista päättelyä, joka on nopeampi ja edullisempi vaihtoehto, ei ole vielä laajalti hyväksytty.
Syy-seuraussuhteiden päättelyä pyritään tekemään helpommin saavutettavaksi ja toistettavaksi, mutta mallien arvioinnin ja skaalautuvuuden kaltaiset ongelmat ovat edelleen ratkaisematta. Mielipiteet kausaalisen päättelyn hyödyllisyydestä ja toteuttamiskelpoisuudesta tietojen tulkinnassa jakautuvat myös kahtia.
Artikkelissa tutkitaan rinnakkaisuusmekanismien soveltamista ja kehitystä Rust-ohjelmointikielessä keskittyen erityisesti async/await-syntaksiin.
Siinä käsitellään monimutkaisten futuurien rakentamisen haasteita, siirtymistä vihreistä säikeistä ja sitä, miten iteraattorit ja futuurit kootaan tilakoneiksi.
Kuvaamalla Rustin onnistunutta käyttöä verkkopalveluissa kirjoittaja tuo esiin myös huolen siitä, että Rust-ekosysteemi on liian riippuvainen async/awaitista, ja ehdottaa siihen mahdollisia parannuksia.
Keskustelussa käsitellään asynkronisen ohjelmoinnin hyödyntämisen etuja ja hankaluuksia Rustissa ja korostetaan sen puhtaampaa koostumusta, helpompaa peruuttamista ja vähäisempää muistinkulutusta suhteessa säikeisiin.
Keskustelussa käsitellään kontekstinvaihdon vaikeuksia, HTTP-palvelimien valintaa Rustissa ja async/await-ominaisuuksien yleistymistä kielessä.
Keskustelua käydään Rustin käytöstä web-kehityksessä ja turvallisissa järjestelmissä, joissa keskitytään muistin turvallisuuteen. Keskustelu korostaa Rustin mahdollisuuksia saada laajempi hyväksyntä eri aloilla.
Cockpit on käyttäjäystävällinen, web-pohjainen graafinen käyttöliittymä palvelimille, jonka avulla käyttäjät voivat hallita järjestelmiään graafisen käyttöliittymän avulla, mutta se tukee täysin nykyisiä komentorivityökalujen työnkulkuja.
Siinä on erilaisia ominaisuuksia, kuten verkon konfigurointi, tallennuksen hallinta, virtuaalikoneiden luominen, vianmääritys ja toimintojen parantaminen sovelluksilla ja mukautetuilla moduuleilla.
Ohjelmisto käyttää järjestelmän API-rajapintoja ja komentoja, tukee kertakirjautumista, toimii pyynnöstä resurssien säästämiseksi ja on yhteensopiva kaikkien tärkeimpien jakeluiden ja verkkoselaimien kanssa.
Artikkelissa tarkastellaan käyttäjäkokemuksia palvelinten hallintaan tarkoitetusta verkkopohjaisesta Cockpit-käyttöliittymästä ja tuodaan esiin ristiriitaisia vastauksia.
Kritiikki koskee sen suhteellisen hidasta kehitystä ja vähäisempiä ominaisuuksia verrattuna vastaaviin työkaluihin, mutta toiset arvostavat sitä libvirt- ja KVM-ohjelmien etähallintaan.
Kirjoittaja mainitsee myös henkilökohtaisen kokemuksensa Cockpitin käytöstä ja pitää sitä kätevänä Fedora-käyttöjärjestelmällä varustetulla Raspberry Pi:llä, mutta toivoo doas-tukea.
Kirjoittaja on kehittänyt työkalun, jonka tarkoituksena on tehdä italialaisesta runoudesta englanninkielisille ymmärrettävää tarjoamalla yksityiskohtaisia käännöksiä, käyttöohjeita ja ylimääräistä kontekstia.
Työkalu on rakennettu yksinkertaisella tekniikalla, mikä viittaa käyttäjäystävälliseen navigointiin ja saavutettavuuteen.
Ne pyytävät aktiivisesti palautetta menetelmistään, mikä osoittaa niiden aikomuksen parantaa tätä työkalua jatkuvasti.
ItalianPoetry.it on verkkoalusta, jonka avulla englanninkieliset voivat tutustua italialaiseen runouteen ja kuunnella sitä, ja sen tarjontaa on tarkoitus laajentaa myös latinaan ja saksaan.
Käyttäjät ovat antaneet sivustolle myönteistä palautetta ja ehdottaneet parannuksia, kuten nopeutettua toistonopeutta ja videoita, joissa runoilijat lausuvat teoksiaan.
Verkkosivuston luoja aikoo tehdä runovarastostaan julkisen, jotta käyttäjät voivat lähettää pyyntöjä tietyistä teoksista, mikä tarkoittaa siirtymistä kohti yhteistyöhön perustuvaa, käyttäjiin reagoivaa alustaa.
GitHub-tietovarasto tarjoaa avoimen lähdekoodin BIOSin Micro 8088-, NuXT- ja Xi 8088 -järjestelmille, mukaan lukien panokset, BIOS-kuvat, rakentamisohjeet ja eri versioiden julkaisutiedot.
Arkisto antaa tunnustusta niille, jotka ovat osallistuneet sen kehittämiseen ja ylläpitoon.
Tietovarastossa hahmotellaan tulevia päivityksiä ja parannuksia, mikä osoittaa, että kyseessä on jatkuva projekti.
Artikkelissa käsitellään GPL-3.0-lisensoitua BIOSia, joka on suunniteltu Intel 8088-pohjaisille tietokoneille, ja mainitaan, että siinä ei ole ROM BASICia ja että BIOSista voitaisiin tehdä ROM-muistiinpanokelpoinen.
Siinä verrataan 8088- ja 8086-suorittimia ja korostetaan niiden eroja sekä tutustutaan niihin liittyviin hankkeisiin, kuten avoimen lähdekoodin BIOSiin.
Siinä mainitaan NASA:n käyttävän IBM PC- ja XT-järjestelmiä, book8088:n virhe, ylikellotusprosessi ja GNU-ympäristön käyttäminen 8088-suorittimella.
Artikkelissa korostetaan "kriittisen huomiotta jättämisen" arvoa, joka on digitaalisen kansalaisuuden taito ja jonka tarkoituksena on suodattaa epätarkat ja heikkolaatuiset tiedot pois.
Menetelminä suositellaan muun muassa itsesäätelyä, sivuttaislukemista ja pahantahtoisten toimijoiden huomiotta jättämistä. Lisäksi ehdotetaan näiden taitojen opettamista oppilaitoksissa ja virtuaalialustojen sisällönmoderointikäytäntöjen toteuttamista.
Artikkelissa korostetaan uusien henkisten tapojen kehittämistä väärän tiedon torjumiseksi, ja siinä annetaan useita viitteitä väärän tiedon eri puolista ja strategioista sen torjumiseksi.
Hacker Newsin keskusteluissa keskitytään "kriittiseen huomiotta jättämiseen", joka on digitaalisten kansalaisten tärkeä taito, jotta he voivat välttää tuottamattomat verkkokeskustelut.
Korostetaan tarvetta vankkoihin sosiaalisiin normeihin, kohteliaaseen viestintään, jossa ei käytetä kirosanoja ja sarkasmia, sekä vakuuttavaan keskusteluun. Verkkofoorumien rajoitukset tunnustetaan.
Keskustelussa korostetaan myös huomiotalouden ja mainonnan seurauksia, medialukutaidon merkitystä, tiedon kriittistä arviointia, väärän tiedon riskiä sosiaalisilla foorumeilla ja tarvetta asettaa laadukas sisältö etusijalle.
Tässä artikkelissa esitellään MemGPT, järjestelmä, joka on suunniteltu parantamaan suurten kielimallien (LLM) suorituskykyä tarjoamalla laajennettu konteksti rajoitetun konteksti-ikkunan sisällä.
Järjestelmä, jota arvioitiin muun muassa dokumenttien analysoinnissa ja monitilaisuustiedusteluissa, osoitti ylivoimaisia kykyjä, jotka ylittivät nykyisten LLM-järjestelmien rajoitukset. MemGPT:n koodi ja tiedot ovat nyt saatavilla julkisia kokeiluja varten.
MemGPT on avoimen lähdekoodin hanke, jonka tavoitteena on opettaa kielimalleille muistinhallintaa käyttöjärjestelmien tapaan.
Keskustelussa pohditaan, pitäisikö mallin hallita omaa muistiaan vai käyttää erillistä agenttia tätä tehtävää varten, ja tarkastellaan eriäviä näkemyksiä kielimallien tehokkuudesta.
Keskustelussa korostetaan myös selkeän viestinnän tarvetta tutkimuksessa ja esitellään "virtuaalisen kontekstinhallinnan" käsite, joka on menetelmä tekoälymallien token-rajoitusten voittamiseksi.
Internet-palveluntarjoaja Grande Communications kiistää 47 miljoonan dollarin vahingonkorvauskanteen, jonka levy-yhtiöt ovat velkaa piratismista, ja väittää, että Internet-palveluntarjoajien ei pitäisi kantaa vastuuta tekijänoikeusrikkomuksista, jotka perustuvat kolmannen osapuolen vaatimuksiin.
Grande vetoaa korkeimman oikeuden hiljattain tekemään Twitteriä suosivaan päätökseen ja väittää, että tekijänoikeuskanteiden perusteella tapahtuva internet-yhteyden katkaiseminen on liian laajaa, vaikuttaa viattomiin käyttäjiin ja rajoittaa laajakaistainfrastruktuuriin tehtäviä investointeja.
Useat Grandea tukevat televiestintäalan ryhmät viittaavat myös korkeimman oikeuden tuomioon ja viittaavat siihen, että Granden syyttäminen piratismivastuusta olisi voinut olla virhe.
Artikkelissa korostetaan piratismia koskevien väitteiden vuoksi uhkaavaa internet-yhteyksien lakkauttamista ja verkon puolueettomuuden tarvetta oikeudenmukaisen verkkoympäristön ylläpitämiseksi.
Siinä kiinnitetään huomiota Internet-palveluntarjoajien kiistanalaiseen rooliin tekijänoikeuslainsäädäntöön ja teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyvien tiedonsiirtojen valvonnassa.
Teoksessa kehotetaan arvioimaan uudelleen nykyisiä tekijänoikeuspolitiikkoja, jotka soveltuvat digitaaliaikaan, sekä keskustelemaan piratismin eettisyydestä ja sen vaikutuksista sisällöntuottajiin.