Kirjoittaja tutkii nykyaikaisia JavaScript-kehyksiä ja niiden yhteisiä peruskäsitteitä, kuten reaktiivisuutta ja kloonattuja malleja.
Ne selittävät cloneNoden käytön suorituskyvyn optimoimiseksi ja esittelevät muita nykyaikaisia JavaScript-rajapintoja, kuten Proxy.
Kirjoittaja keskustelee reaktiivisen järjestelmän ja DOM-renderöinnin luomisprosessista, antaa parannusehdotuksia ja vertailee eri kehysmalleja. Hän myös korostaa oman kehyksensä etuja.
React ja muut JavaScript-kehykset päivittävät vain muutetun komponentin ja sen lapset, kun ne rakentavat virtuaalisen DOM:n uudelleen, mikä hälventää harhaluuloja täydellisistä DOM-päivityksistä.
UseMemon ja React.memon käyttö voi estää lapsikomponenttien tarpeettoman uudelleenrenderöinnin ja optimoida suorituskykyä.
Foorumilla käydään keskustelua Svelten ominaisuuksista ja rajoituksista sekä sellaisista aiheista kuin palvelinpuolen renderöinti, tilakaaviot ja nykyaikaisten JavaScript-kehysten monimutkaisuus. Myös vaihtoehtoiset kehykset, kuten RxJS, RiotJS ja Ember.js, mainitaan.
Henkilö pyytää yhteisön jäseniä kertomaan hankkeista, jotka ovat auttaneet heitä saamaan työpaikan, erityisesti jos hanke johti suoraan työpaikan saamiseen tai sillä oli merkitystä haastatteluprosessissa.
He ovat myös kiinnostuneita tietämään, liittyikö hanke jollain tavalla työhön.
Lisäksi he haluavat selvittää, onko jokin yritys parhaillaan palkkaamassa työntekijöitä.
Kirjoittaja on kehittänyt ilmaisen verkkosivuston, joka auttaa käyttäjiä tunnistamaan ei-toivottujen puhelujen tai tekstiviestien takana olevan teleoperaattorin.
Ilmoittamalla väärinkäytöksestä operaattorille käyttäjät voivat mahdollisesti saada roskapostittajan palvelun lakkautettua.
Tavoitteena on auttaa hyvämaineisia teleoperaattoreita katkaisemaan väärinkäytösten kohteeksi joutuneiden asiakkaiden yhteydet antamalla niille väärinkäytöksiin liittyviä tietoja.
Artikkelissa käsitellään roskapostipuhelujen ja tekstiviestien ongelmaa ja ehdotetaan ratkaisuja niiden torjumiseksi.
Viranomaisille ja teleoperaattoreille roskapostista ilmoittamisen tehokkuus kyseenalaistetaan, ja suositellaan tiukempia rangaistuksia ja täytäntöönpanon valvontaa.
Keskustelussa korostetaan teleyritysten osallisuutta, strategioita roskapostipuhelujen estämiseksi, roskapostitekstien välittämistä raportointia varten sekä puhelinnumeron väärentämiseen ja jäljittämiseen liittyviä haasteita.
Lobsters Rails Project on avoimen lähdekoodin koodipohja sivustolle https://lobste.rs, joka on rakennettu Ruby on Rails -ohjelmalla ja jossa käytetään SQL-taustajärjestelmää.
Se on saatavilla vapaalla lisenssillä, jonka avulla muut voivat luoda vastaavia verkkosivustoja.
Projekti toivottaa tervetulleeksi osallistujia, vikailmoituksia ja tarjoaa ohjeita verkkosivuston perustamiseen ja hallintaan.
Käyttäjät käyvät keskusteluja Lobsters- ja Hacker News -verkkoyhteisöjen itsensä mainostamista koskevista säännöistä, kulttuurinormeista ja moderointikäytännöistä.
Keskusteluissa käsitellään usein kiistoja, käyttäjien osallistumisen vähenemistä ja alustojen teknisiä ominaisuuksia.
Hummereita ja Hacker Newsia koskevat mielipiteet vaihtelevat myönteisistä ristiriitaisiin.
Tunnettu tekoälyyritys OpenAI aikoo ostaa 51 miljoonan dollarin arvosta aivojen inspiroimia siruja, niin sanottuja neuromorfisia prosessoriyksiköitä (NPU), Rainilta, joka on OpenAI:n toimitusjohtajan Sam Altmanin tukema startup-yritys.
Kauppa kiinnittää huomiota mahdollisiin eturistiriitoihin, jotka johtuvat Altmanin henkilökohtaisista sijoituksista ja hänen roolistaan OpenAI:n toimitusjohtajana.
OpenAIn investointi tekoälysiruihin kuvastaa sen sitoutumista tekoälyteknologian edistämiseen.
Rainin sirut, jotka perustuvat avoimeen RISC-V-arkkitehtuuriin, tarjoavat mahdollisuuden lisätä laskentatehoa ja energiatehokkuutta verrattuna nykyisiin tekoälyn kehittämisessä käytettäviin grafiikkapiireihin.
Rain on kohdannut haasteita, kuten Saudi-Arabiaan sidoksissa olevan sijoittajan poistaminen kansallisiin turvallisuusnäkökohtiin vedoten.
Rain on väittänyt käyvänsä pitkälle edenneitä neuvotteluja Googlen ja Microsoftin kaltaisten teknologiajättien kanssa sirujärjestelmistä.
Rainin rahoituskierroksen tarkasteli Yhdysvaltojen ulkomaisia investointeja käsittelevä komitea (Committee on Foreign Investment in the United States, CFIUS), joka toi esiin huolenaiheet kriittisen teknologian saatavuudesta ja valvonnasta.
OpenAI:n on ehkä löydettävä yhteistyökumppaneita, joilla on merkittävää taloudellista tukea sen laitteistotarpeiden täyttämiseksi.
OpenAI:sta käydyt keskustelut kattavat monenlaisia aiheita, kuten yrityksen sitoutumisen ostamaan tekoälysiruja startup-yritykseltä ja huolenaiheet eturistiriidoista ja avoimuudesta.
Keskusteluihin sisältyy myös keskusteluja osakkeenomistajien arvon maksimoinnista ja yritysvastuusta, väitteitä epärehellisyydestä ja väärinkäytöksistä OpenAI:n sisällä sekä keskusteluja kielellisestä monimuotoisuudesta ja kulttuurieroista.
Muita aiheita ovat sijoitusvalintoja ja korruptiota koskevat spekulaatiot, peruutuskulttuurin ja mediasuojan kritiikki, hyväntekeväisyydestä ja hyväntekeväisyystoimien motiiveista käytävät keskustelut sekä mielipiteet henkilökohtaisten etujen ja ammatillisten roolien erottamisen eettisyydestä.
Kirjoittaja ilmaisee tyytymättömyytensä Jenkinsin käyttämiseen CI-putkensa toteuttamiseen ja vetoaa Groovyn haasteisiin ja deklaratiivisten putkien tuen puutteeseen.
He keskustelevat käyttöoikeuksiin, artefakteihin ja Docker-konttien integrointiin liittyvistä ongelmista.
Kirjoittaja korostaa hyödyllisiä työkaluja, kuten snippet-generaattoria ja Github-hakua. Eräässä toisessa yrityksessä heidän ei enää tarvitse hallita CI:tä ja Jenkinsiä, koska sitä varten on oma tiimi.
Keskustelussa tutustutaan erilaisiin CI-työkaluihin, kuten Jenkins, GitLab CI ja GitHub Actions.
Käyttäjät kertovat mielipiteensä näiden työkalujen vahvuuksista ja heikkouksista, kritisoivat Jenkinsin käyttöliittymää, monimutkaisuutta ja ominaisuuksien määrää ja kehuvat GitLab CI:n luotettavuutta ja käyttäjäystävällisyyttä.
Muita käsiteltäviä aiheita ovat muun muassa siirrettävät putket, Docker, paikallinen testaus ja eri ympäristöjen asettamat haasteet.
Käyttäjäystävällisten, mukautettavien ja tehokkaiden CI-työkalujen merkitystä korostetaan ohjelmistokehitysprosesseissa.
Steel on käyttäjäystävällinen ja suorituskykyinen Rust-kielellä rakennettu ohjelmointikieli.
Se tukee makroja, integroituu Rustin funktioihin ja sisältää sisäänrakennettuja muuttumattomia tietorakenteita.
Kieli toteuttaa korkeamman asteen sopimukset sopimussuunnittelua varten, ja sen suorituskyky on lupaava verrattuna Pythoniin.
Esitelty koodi havainnollistaa, miten Steel-virtuaalikonetta käytetään, miten funktioita ja structteja rekisteröidään ja miten olla vuorovaikutuksessa ulkomaailman kanssa ExternalStruct-luokan avulla.
Ohjelma on saatavilla tietyillä lisensseillä ja sillä on osallistumisohjeet.
Keskustelussa tarkastellaan monenlaisia ohjelmointikieliin liittyviä aiheita, kuten Scheme-ohjelman käyttöä liitännäiskielenä ja keskusteluja Turingin täydellisten kielten käytöstä ohjelmistojen konfiguroinnissa.
Keskustellaan Lispin ja sen murteiden eduista ja rajoituksista sekä roskienkeräysstrategioista Rustissa.
Keskustelussa käsitellään myös muun muassa ohjelmoinnin syntaksia, makrojen käyttöä, muistin turvallisuutta ja pelimoottorin optimointia. Kaiken kaikkiaan keskustelussa keskitytään eri ohjelmointikonseptien ja -tekniikoiden hyödyllisyyteen, käyttöönottoon ja kompromisseihin.
Artikkelissa tarkastellaan GPT-4:n kaltaisten suurten kielimallien (Large Language Models, LLM) kykyä käsitellä salattua tekstiä.
Kirjoittajat esittelevät Scrambled Bench -ohjelman, jolla arvioidaan LLM:ien kykyä käsitellä salattua syötettä.
Kokeellisista tuloksista käy ilmi, että GPT-4 pystyy tehtävän monimutkaisuudesta huolimatta onnistuneesti rekonstruoimaan alkuperäiset lauseet sekoitetusta tekstistä.
Keskustelu keskittyy OpenAI:n kehittämän kielimallin GPT-4:n mahdollisuuksiin ja rajoituksiin.
GPT-4 pystyy käsittelemään sanojen segmentointia ja välimerkkien asettamista sekoitetussa tekstissä, mikä osoittaa, että se ymmärtää kieltä.
GPT-4:ssä on kuitenkin puutteita ja rajoituksia, kuten kielioppisääntöihin ja tokenisointiin liittyviä ongelmia, minkä vuoksi ehdotetaan mallin testaamista eri kielillä ja vaihtoehtoisilla malleilla.
Keskusteluissa keskitytään JSON-jäsennystyökalu Gronin muistinkäyttöön ja ehdotetaan vaihtoehtoja, kuten Fastgronia ja jq:tä, joilla tehokkuutta voidaan parantaa.
Gronin etuja ja rajoituksia pohditaan ja eri työkalujen välisiä vertailuja tehdään.
Lisäksi käsitellään Gronin monipuolisuutta eri tehtävissä ja korostetaan sen hyödyllisyyttä tietyissä tilanteissa.
Keskustelu pyörii "The Placeholder Girlfriend" -tarinaan liittyvien eri näkökohtien ympärillä, mukaan lukien tulkinnat lopusta, keskustelut uskollisuudesta ja ihmissuhteista sekä kliseiden ja uskottavuuden kritiikki.
Keskustelussa käsitellään myös sukupuolen esittämistä tarinankerronnassa ja keskustellaan itsensä kehittämisestä, henkilökohtaisesta kasvusta ja ihanteellisen kumppanin löytämisen haasteista.
Lisäksi tarkastellaan numeeristen arviointiasteikkojen käyttöä ja yksilöiden tuotteistamista. Keskustelussa korostetaan lopuksi teosten kriittisen analysoinnin ja erilaisten näkökulmien huomioon ottamisen merkitystä.
Onsites.fyi on alusta, joka kerää ja jakaa haastattelukokemuksia ja näkemyksiä tunnetuilta teknologiayrityksiltä, kuten Applelta, Googlelta, Metalta, Microsoftilta ja Amazonilta.
Alusta tarjoaa arvokkaita valmistautumisresursseja, joissa tarkastellaan todellisia haastattelukokemuksia ja autetaan käyttäjiä saamaan käsitys siitä, mitä haastatteluprosessin aikana on odotettavissa.
Käyttäjiä kannustetaan antamaan palautetta omista haastattelukokemuksistaan, mikä rikastuttaa alustan sisältöä entisestään ja hyödyttää tulevia työnhakijoita.
Keskustelua käydään Googlen, Applen, Metan, Microsoftin ja Amazonin kaltaisten suurten teknologiayritysten haastatteluprosesseista ja palkkauskäytännöistä.
Turhautumista on ilmaistu koordinoimattomiin ja aikaa vieviin haastatteluprosesseihin.
Googlen edut, kuten korkea palkka ja mahdollisuus varhaiseläkkeelle jäämiseen, mainitaan.
Tässä artikkelissa luodaan yleiskatsaus tiedostojärjestelmän käsitteisiin ja toteutukseen, mukaan lukien tietojen organisointi, metatietojen ja osoittimien käyttö sekä tiedostohakumenetelmien optimointi.
Kirjoittaja esittelee oman tiedostojärjestelmänsä nimeltä GotenksFS, joka perustuu ext4:ään, ja selittää sen rakenteen levyllä, konfigurointivaihtoehdot ja tiedostojen maksimikapasiteetin.
Artikkelissa käsitellään hakemiston luomista ja tiedoston kirjoittamista GotenksFS:ssä, ja se sisältää lisäresursseja jatkolukemista varten sekä kirjoituksessa käytettyjä viitteitä.
Artikkelissa tarkastellaan tiedostojärjestelmän luomista Rustissa tyhjästä ja verrataan sitä Unixin tiedostojärjestelmään (UFS).
Kirjoittaja neuvoo olemaan käyttämättä libc-tyyppejä levyformaatin määrittelyssä, koska ne voivat vaihdella eri järjestelmissä.
Epäsuoria osoittimia tietolohkoihin kritisoidaan vanhentuneiksi, ja extenttien käyttöä ehdotetaan tehokkaammaksi menetelmäksi suurten tiedostojen tietolohkojen jäljittämiseen. Artikkelissa perehdytään myös epäsuorien osoittimien taustalla olevaan aritmetiikkaan ja niiden maksimikapasiteettiin tiedostokokoon suhteen.