Kirjoittaja kertoo kokemuksistaan Twitteristä ja Elon Muskin kolmannen osapuolen sovellusten sulkemisesta ja korostaa niiden vaikutusta yhteisöön.
He liittyivät vahingossa Mastodoniin, ainutlaatuiseen palveluun nimeltä omg.lol, joka tarjoaa erilaisia ominaisuuksia, kuten sähköpostin välittämisen, verkkosivujen luomisen, blogialustan, pastebinin ja kuvahostingin.
Kirjoittaja arvostaa perustajan Adam Newboldin yhteisöllisyyttä ja aktiivista osallistumista edistämällä samalla henkilökohtaisten verkkosivustojen luomista. Tiivistelmä päättyy mainintaan Twitterrific-sovelluksen osuudesta Twitterin maskottiin, siniseen lintuun.
Omg.lol on kasvattamassa suosiotaan verkkoyhteisönä, mutta sen tietosuojakäytännöstä ja Euroopan yksityisyydensuojaa koskevien lakien noudattamisesta ollaan huolissaan.
Keskustelussa käsitellään muun muassa luovien verkkoyhteisöjen taantumista, muuttuvaa käsitystä sananvapaudesta ja verkkosisällön arkistoinnin merkitystä.
Keskusteluissa käsitellään myös Mastodonin kaltaisten hajautettujen alustojen haasteita, Twitterin kaltaisten sosiaalisen median alustojen tulevaisuutta ja PHP:n luoneen Taylor Otwellin vaikutusta. Lisäksi keskusteluissa käsitellään median tallentamista jaettuihin tallennusjärjestelmiin ja VPS-pakettien kohtuuhintaisuutta web-hostingissa.
Kirjoittaja on turhautunut Emacsin master-haarassa hiljattain tehtyyn muutokseen, joka on vaikuttanut negatiivisesti käyttäjäkokemukseen.
He arvostelevat Emacsin ylläpitäjiä siitä, että he hyväksyivät muutoksen käyttäjien ja kehittäjien vastustuksesta huolimatta.
Kirjoittaja on luonut oman Emacsin haaran nimeltä "main", jossa hän on peruuttanut ongelmallisen muutoksen ja tehnyt omat parannuksensa. Hän rohkaisee muita liittymään ja osallistumaan haaraansa.
Emacs-yhteisössä käydään parhaillaan keskustelua viimeaikaisesta ohjelmistomuutoksesta, joka joidenkin käyttäjien mielestä häiritsee heidän työnkulkuaan ja on yhteensopimaton aiempien versioiden kanssa.
Käyttäjät keskustelevat siitä, pitäisikö oletuskäyttäytyminen palauttaa vai pitäisikö uuden käyttäytymisen olla valinnainen käyttäjien valittavaksi.
Keskusteluissa syvennytään kehitysprosessiin, käyttäjäpalautteen arvoon ja tiettyjen henkilöiden käyttäytymiseen, ja ehdotetaan muun muassa ohjelmiston haarautumista tai kompromissin löytämistä ongelmien ratkaisemiseksi.
Kirjoittaja on julkaissut uuden kirjan CP/M-koodin tuottamisesta Z80-prosessorilla, jossa keskitytään näkyvyyskysymyksiin.
On ehdotettu, että Forthista tehtäisiin kirja ja että Mastodonin käyttöä tutkittaisiin näkyvyyden lisäämiseksi.
Keskusteluissa käsitellään retrotietokoneita, ohjelmointikieliä ja kääntäjien rakentamista, ja ne edellyttävät aiempaa tietoa kääntäjien rakentamisesta sekä proseduraalisten ja assembler-kielten tuntemusta.
Kirjassa korostetaan vanhempien tietokonejärjestelmien yksinkertaisuutta ja tiedon siirrettävyyttä, mutta samalla tunnustetaan nykyaikaisten kääntäjien monimutkaisuus.
Tiivistelmässä käsitellään eri aiheita, kuten puheentunnistusjärjestelmien rajoituksia ja tarvittavia parannuksia, syött ötietojen suoratoistoon liittyviä haasteita sekä skeptisyyttä tekoälyteknologioita ja harhaanjohtavia markkinointikäytäntöjä kohtaan.
Siinä käsitellään petollisten käytäntöjen, Potemkin-kylien ja päämies-agentti-ongelman merkitystä.
Käyttäjät kommenttiosiossa suhtautuvat Google Geminiin epäilevästi ja keskustelevat markkinointiväitteiden ja tuotteen todellisen arvon välisestä epäsuhtaisuudesta. Greg-niminen yritys mainitaan, ja lisäksi keskustellaan live-demon aitoudesta.
Ranskalainen startup-yritys Mistral AI on saavuttanut 2 miljardin dollarin arvostuksen ja saa huomiota teko älymalleillaan.
Avoimen lähdekoodin tekoälymalleja GPT-4-tasolla odotetaan olevan pian saatavilla, mutta näiden mallien kouluttamiseen tarvittavien monipuolisten tietokokonaisuuksien puute huolestuttaa.
Keskusteluissa käsitellään muun muassa mahdollista työn automatisointia, kustannusten vähentämismahdollisuuksia, erilaisia tekoälymalleja ja koodausapuvälineitä, Mistral AI:n päätöstä avata mallinsa lähdekoodi sekä keskusteluja, jotka koskevat niiden arvostusta ja mahdollista valtion tukea.
Kirjoittaja etsii käyttöliittymäsuunnittelukursseja, jotka ovat käytännöllisiä ja tarjoavat selkeitä periaatteita, joita voi soveltaa omassa kontekstissaan.
He ovat tietoisia Bret Victorin "Magic Ink" -kirjan kaltaisista avantgardistisista teoksista, mutta he etsivät maanläheisempiä oppaita, esimerkkejä, harjoituksia tai kursseja.
Kirjoittaja haluaa suosituksia käyttöliittymäsuunnittelun resursseista, jotka ovat perustellumpia ja sovellettavampia.
Artikkeli on kokoelma keskusteluja ja suosituksia käyttöliittymäsuunnittelun resursseista, jotka kattavat kirjoja, kursseja ja verkkosivustoja.
Keskusteluissa käsitellään muun muassa valkoisen tilan arvoa muotoilussa, kirjojen lukemisen tehokkuutta muotoilutaitojen kehittämisessä sekä muotoilijoiden roolia ja asiantuntemusta teknologiayrityksissä.
Artikkelissa korostetaan käytännön soveltamisen ja harjoittelun merkitystä suunnittelutaitojen hankkimisessa ja mainitaan sekä maksullisia että ilmaisia resursseja käyttöliittymäsuunnittelun oppimiseen.
AST-grep on komentorivityökalu, joka mahdollistaa koodin rakenteellisen haun, niputuksen ja uudelleenkirjoittamisen hyödyntämällä abstrakteja syntaksipuita (AST).
Se toimii samalla tavalla kuin grep, mutta tekstin sijasta se etsii AST-solmuja.
Käyttäjät voivat kirjoittaa koodin kaltaisia malleja, jotka vastaavat koodia, jolla on sama syntaktinen rakenne.
AST-grep tarjoaa kehittynyttä koodin käsittelyä, intuitiivista kuvioiden täsmäytystä ja jQueryn kaltaisen käyttöliittymän AST-vertailua varten.
Se voidaan asentaa paketinhallinnan kautta tai rakentaa lähdekoodista.
Työkalun tarkoituksena on yksinkertaistaa AST-ohjelmointia, ja se on erityisen hyödyllinen avoimen lähdekoodin kirjastojen tekijöille, teknisille johtajille ja tietoturvatutkijoille.
Ast-grep, grep-ast ja syntax-searcher ovat tehokkaita työkaluja koodin rakenteelliseen etsimiseen, niputtamiseen ja uudelleenkirjoittamiseen, ja ne tarjoavat toimintoja koodin vastaavuuksien löytämiseen ja näyttämiseen.
Näiden välineiden dokumentaatioon ja monimutkaisuuteen liittyy huolenaiheita, ja ne osoittavat, että niitä voitaisiin parantaa.
Muut työkalut, kuten semgrep, Conscat ja OpenRewrite, mainitaan vaihtoehtoina koodin refaktorointiin ja semanttisen samankaltaisuuden tunnistamiseen, mikä laajentaa kehittäjien käytettävissä olevien työkalujen valikoimaa.
Kielen mallintamisen rajoitukset ja semanttisen vastaavuuden määrittelyn haasteet tunnustetaan, mikä korostaa näiden tehtävien monimutkaisuutta.
Näiden työkalujen mahdollisista lisäyksistä ja parannuksista keskustellaan, mikä osoittaa sitoutumista jatkuvaan kehitykseen ja innovointiin koodianalyysin ja -jalostuksen alalla.
Krasue-niminen Linux-haittaohjelma on tartuttanut salaa thaimaalaisia teleyrityksiä kahden vuoden ajan huomaamatta.
Krasue on etäkäyttöön tarkoitettu troijalainen, jonka avulla hyökkääjät voivat hallita kohteena olevia verkkoja etänä.
Krasue käyttää erilaisia rootkit-ohjelmia piilottaakseen toimintansa, naamioi "elävät pingit" RTSP-viesteiksi ja sisältää rootkitin, joka sieppaa kill()-syscall-kutsun selvitäkseen sammutusyrityksistä. Mahdollisia asennusvektoreja ovat haavoittuvuuden hyväksikäyttö, valtakirjojen varastaminen tai troijalaiset ohjelmistopäivitykset.
Keskustelussa käsitellään erilaisia Linuxin tietoturvaan liittyviä aiheita, kuten Krasue-rootkitin löytymistä ja huolta Linux-järjestelmien haavoittuvuudesta.
Siinä tarkastellaan virustorjuntaohjelmistojen tehokkuutta ja tarvetta parantaa Linux-pöytäkoneiden turvatoimia.
Keskustelussa tarkastellaan myös Linuxin mahdollista käyttöoikeusjärjestelmän käyttöönottoa ja verrataan Linuxin tietoturvaominaisuuksia muihin käyttöjärjestelmiin.
Kirjoittajalla oli vaikeuksia löytää RSS-syöttölinkkejä eri verkkosivustoilta.
Monilta sivustoilta havaittiin puuttuvan tämä ominaisuus, mikä haittaa verkkosivujen saavutettavuutta.
Kirjoittaja kehottaa verkkosivujen omistajia sisällyttämään RSS-linkkejä RSS:n tukemiseksi ja verkkosivujen saavutettavuuden parantamiseksi. Kirjoittajat suosittelevat standardilinkkien ja automaattisen RSS-hakumenetelmän käyttöä, jotta selaimet ja ohjelmistot löytäisivät sivuston RSS-syötteen helpommin. Kirjoittaja suosittelee myös useiden linkkitunnisteiden sisällyttämistä useille syötteille ja korostaa tunnistettavan RSS-painikkeen merkitystä.
RSS-syötteiden löytämiseen ja käyttöön liittyvät ongelmat verkkosivustoilla, jotka johtuvat selainten puutteellisesta näkyvyydestä ja tuesta.
Google Readerin katoaminen on vaikuttanut RSS-syötteiden saatavuuteen ja suosioon.
RSS-syötteissä ei ole natiivia tukea mainonnalle, joten ne ovat ensisijainen valinta niille, jotka pitävät mainoksettomasta kokemuksesta.
RSS-syötteiden sisällön epäjohdonmukaisuus, sillä niiden muoto ja laatu voivat vaihdella.
RSS-lukijan käytön edut, sillä se on kätevää ja yksilöllistä sisällön kokoamista.
Keskustelut sisällön ohjelmallisesta kaapimisesta, RSS-syötteiden tietojen myynnistä ja tilaajamäärien paljastamisesta.
Ehdotuksia RSS:n laajentamiseksi foorumiviesteihin ja staattisten sivustojen integroimiseksi feediverseihin.
Keskustelua verkkosivujen suunnittelusta, RSS-syötteiden perustamisesta ja ylläpidosta sekä RSS-lukijoiden ja sosiaalisten aggregaattoreiden vertailusta.
Mainosten esiintymisestä RSS-syötteissä käydään keskustelua.
Työntekijät, jotka kirjautuvat ulos työpäivän päätteeksi, ovat 20 prosenttia tuottavampia kuin ne, jotka jatkavat työskentelyä työajan jälkeen, ilmenee Slackin Workforce Index -tutkimuksesta.
Taukojen pitäminen työpäivän aikana on ratkaisevan tärkeää tuottavuuden ja hyvinvoinnin kannalta, mutta puolet toimistotyöntekijöistä pitää taukoja harvoin tai ei koskaan.
Tutkimuksen mukaan noin neljä tuntia keskittynyttä työaikaa on ihanteellista, ja yli kaksi tuntia kokouksissa vietettyä aikaa pidetään liiallisena. Lisäksi myöhäinen iltapäivä (klo 15-18) on vähiten tuottavaa aikaa työskentelylle.
Artikkelissa tarkastellaan työajan ulkopuolella tehtävän työn ja tuottavuuden välistä yhteyttä ja korostetaan oikea-aikaisten ja luotettavien tulosten merkitystä työtuntien määrän sijaan.
Siinä korostetaan myöhään työskentelyn kielteisiä vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin ja käytetään esimerkkinä Amazonin kulttuuria ja sen epärealistisia odotuksia työajan jälkeisestä työskentelystä.
Keskustelussa tarkastellaan myös väsymyksen vaikutusta tuottavuuteen ja keskustellaan erilaisista ohjelmista ansioluetteloiden ja ansioluetteloiden laatimiseksi. Kaiken kaikkiaan siinä syvennytään tuottavuuden monitahoisuuteen ja työ- ja yksityiselämän tasapainon merkitykseen.
Tiivistelmä käsittelee keskusteluja ja foorumiketjuja ikonisesta DOOM-pelistä ja sen vaikutuksesta peliteollisuuteen.
Siinä käsitellään muun muassa kehitysprosessia, hauskuuden ja pelaajakokemuksen asettamista etusijalle, lähdekoodin julkaisua ja DOOMin vaikutusta muihin peleihin.
Keskusteluissa käsitellään myös tekoälyä peleissä, hirviöiden keskinäistä taistelua, tekoälyn ohjaamia liittolaisia, DOOMin perintöä, sen vaikutusta indie-peliteollisuuteen ja modausyhteisöön sekä pelisuunnittelun teknistä kehitystä.
Ratatui on kevyt Rust-kirjasto päätelaitteiden käyttöliittymien (TUI) luomiseen, ja se on haara tui-rs-koodistosta jatkuvaa kehitystä varten.
Se käyttää välitöntä renderöintiä välipuskureilla ja vaatii terminaalin alustuksen ja palauttamisen.
Ratatui tukee useita taustajärjestelmiä, kuten Crosstermiä, Termionia ja Termwiziä, ja tarjoaa ominaisuuksia käyttöliittymän piirtämiseen, tapahtumien käsittelyyn, ulkoasun luomiseen, tekstin muotoiluun ja erilaisia sisäänrakennettuja widgettejä. Sillä on aktiivinen yhteisö, jolla on Discord-palvelin ja GitHub-työnkulku osallistumista varten.
Keskustelu pyörii TUI-kirjastojen (Text User Interface) ympärillä, kuten Textual Pythonille ja BubbleTea Go:lle, ja vertaa niitä 1990-luvun Turbo Vision -kirjastoon.
TUI:n etuja ja rajoituksia tarkastellaan keskittyen käyttäjäkokemukseen ja saavutettavuuteen liittyviin kysymyksiin.
Ratatui, päätelaitteen käyttöliittymäkirjasto, on kehuttu, mutta siitä puuttuu tällä hetkellä tiettyjä ominaisuuksia ja tapahtumatuki.
Yhdysvaltain hallitus pyytää teknologiayrityksiltä tietoja, jotka liittyvät push-ilmoituksiin tiettyjen laitteiden tunnistamiseksi, kuten oikeuden pöytäkirjasta ja senaattori Ron Wydenin kirjeestä käy ilmi.
Apple ja Google saavat erilaisia tietoja, kuten metatietoja ja joskus salaamatonta sisältöä, kun käyttäjien puhelimiin lähetetään push-ilmoituksia.
Senaattori Wyden vaatii teknologiayrityksiltä avoimuutta hallituksen valvontapyyntöjen suhteen, ja Apple ja Google ovat vastanneet siihen päivittämällä avoimuusraportointinsa ja sitoutumalla pitämään käyttäjät ajan tasalla.
Keskustelussa keskustellaan hallituksen valvonnasta ja yksityisyyden suojaan liittyvistä huolenaiheista useilla aloilla, kuten push-ilmoitusten seurannasta, salauksesta, rinnakkaisesta rakentamisesta, Internet-palveluntarjoajien verkon nuuskimisesta ja tekoälyanalyyseistä.
Osallistujat ilmaisevat huolensa yksityisyydestä, mahdollisesta vallan väärinkäytöstä sekä yleisen tietoisuuden ja asianmukaisen oikeudenkäynnin tärkeydestä.
Ehdotettuja vastatoimia ovat muun muassa ilmoitusten poistaminen käytöstä, salattujen palvelujen tai VPN:ien käyttö ja kulutuselektroniikan käytön vähentäminen.
RFC 9330 esittelee L4S-arkkitehtuurin, jonka tavoitteena on parantaa Internet-sovelluksia vähentämällä jonotusviivettä ja mahdollistamalla alhainen viive ja skaalautuva läpäisykyky.
L4S-arkkitehtuurissa ehdotetaan uusia ylikuormituksen valvontamekanismeja, jotka toimivat nykyisten valvontamekanismien rinnalla ja käyttävät muunnettua versiota ECN:stä (Explicit Congestion Notification).
Tavoitteena on tarjota korkealaatuinen internet-palvelu, jonka suorituskyky paranee vuorovaikutteisten sovellusten, kuten pelien, suoratoiston ja videoneuvottelujen, osalta.
Arkkitehtuuri voidaan ottaa käyttöön asteittain, ja se on yhteensopiva eri verkkotyyppien kanssa.
Tekstissä käsitellään käyttöönottoon liittyviä näkökohtia, liikennepoliisitoimintaa ja turvallisuusnäkökohtia.
Siinä korostetaan tarkan ECN-palautteen ja skaalautuvuuden merkitystä ruuhkanhallinta-algoritmeissa.
Asiakirjassa on viittauksia ruuhkien hallintaa, verkkoprotokollia ja eriytettyjä palveluja koskeviin lisäresursseihin.
Low Latency, Low Loss and Scalable Throughput (L4S) -internetpalvelun tavoitteena on vähentää viiveaikaa ja parantaa suorituskykyä sovelluksissa, kuten videopuheluissa.
L4S eliminoi puskurin paisumisen ja parantaa ruuhkasignaalia tiedonsiirron viivästysten ja keskeytysten vähentämiseksi.
L4S voidaan toteuttaa eri siirtoprotokollien, kuten TCP:n ja QUIC:n, avulla, ja se voi parantaa verkon suorituskykyä, kun Internet-palveluntarjoajat ottavat sen käyttöön.
Torjunta-aineiden inertit ainesosat, joita on aiemmin pidetty myrkyttöminä, saattavat uuden tutkimuksen mukaan olla mehiläisille haitallisempia kuin luultiin.
Eräässä tutkimuksessa mehiläiset altistettiin sienitautien torjunta-aineelle, joka sisälsi sekä vaikuttavia että inerttejä ainesosia, ja havaittiin, että koko koostumus heikensi mehiläisten muistia, kun taas pelkät vaikuttavat aineet eivät heikentäneet sitä.
Inerttien ainesosien tehtävät ovat erilaisia ja niitä säännellään eri tavalla kuin aktiivisia ainesosia, joten niiden myrkyllisyyttä on vaikea määrittää. Torjunta-ainevalmisteiden kattava testaus on tarpeen, jotta ymmärrettäisiin niiden vaikutus mehiläisten terveyteen. Torjunta-aineiden sääntelyn muuttaminen voisi auttaa suojelemaan mehiläisiä merkitsemällä inertit ainesosat pakkausmerkintöihin ja vaatimalla enemmän testejä pitkäaikaisvaikutuksista.
Torjunta-aineiden "inertit" ainesosat, joita ei yleensä pidetä myrkyllisinä, saattavat olla mehiläisille haitallisempia kuin aiemmin on uskottu.
Tutkimus paljastaa, että sienitautien torjunta-aineen täydellinen koostumus heikentää mehiläisten muistia, kun taas pelkät tehoaineet eivät heikennä sitä.
Torjunta-aineiden käytöllä on suoria kielteisiä vaikutuksia mehiläisiin, ja se vaikuttaa epäsuorasti mehiläisten ravinnonlähteisiin, jolloin ne ovat alttiimpia loisille ja taudeille. Torjunta-aineiden inerttejä ainesosia koskeva sääntely ja avoimuus herättävät huolta mahdollisista haitoista.