ArXiv tuottaa nyt HTML-versioita TeX/LaTeX-formaatissa lähetetyistä tutkimuspapereista, jotta ne olisivat paremmin vammaisten käyttäjien saatavilla.
HTML-muoto on yhteensopiva ruudunlukijoiden ja muiden lukemisvaikeuksista kärsivien tutkijoiden käyttämien apuvälineiden kanssa.
HTML-muunnos on vielä kokeiluvaiheessa, eikä se välttämättä muunna kaikkia papereita tarkasti, mutta kirjoittajia kannustetaan tarkistamaan ja parantamaan muunnosta.
ArXiv on ottanut käyttöön HTML-muodon tieteellisille julkaisuille, mikä parantaa niiden saatavuutta mobiililaitteilla ja on saanut myönteistä palautetta sen pimeästä tilasta ja miellyttävästä muotoilusta.
Keskustelua käydään siitä, pitäisikö tekijöiden antaa ladata omia HTML-versioitaan turvallisuuteen ja johdonmukaisuuteen liittyvien huolenaiheiden vuoksi.
Keskusteluja käydään tarpeesta parantaa saavutettavuusominaisuuksia, kuten suoria viittauslinkkejä ja keskustelupalstoja, sekä sokeille henkilöille suunnatuista ratkaisuista ja matemaattisesta pistekirjasinkityksestä.
Kirjoittaja ilmaisee kiitollisuutensa jollekin henkilölle hänen ponnisteluistaan järjestelmien käytettävyyden ja turvallisuuden ylläpitämiseksi.
Kirjoittaja kertoo henkilökohtaisesta kokemuksesta, jossa hänen oli matkustettava New Jerseyssä sijaitsevaan datakeskukseen loman aikana korjaamaan kiireellistä tuotantovirhettä.
Tämä osoittaa, että kriittisten järjestelmien moitteettoman toiminnan varmistaminen vaatii omistautumista ja sitoutumista myös haastavissa olosuhteissa.
Keskustelussa käsitellään monenlaisia aiheita, kuten virheiden myöntämisen tärkeyttä, anteeksipyyntöjen esittämisen kulttuurisia eroja sekä teknisen tuen ja asiakaspalvelun haasteita.
Lisäksi keskustellaan lomakauden aikana kohdatuista vaikeuksista sekä ohjelmistopäivitysten ja käyttöönoton vaikutuksista.
Muita kohtia ovat muun muassa kokemus päivystyksestä ja vakauden, kiitollisuuden ja ongelmanratkaisun merkitys eri toimialoilla.
Apple on sallinut sovellusten seurata käyttäjien sijainteja ilman heidän suostumustaan tai tietämystään lähes vuosikymmenen ajan HotspotHelper API:n kautta, mikä on herättänyt huolta yksityisyyden suojasta.
Suuret sovellukset, kuten WeChat ja Alipay, ovat jo toteuttaneet tämän toiminnon, mikä lisää ilman suostumusta tapahtuvan sijainninseurannan vaikutusta.
On suositeltavaa, että Apple antaa käyttäjille mahdollisuuden poistaa tämä ominaisuus käytöstä ja vaatia nimenomaista lupaa sijainnin seurantaan, mutta kysymys on edelleen siitä, pystyykö Apple tasapainottamaan yksityisyyden suojan ja vastaamaan näihin huolenaiheisiin.
Keskustelussa käsitellään useita aiheita, kuten sovellusten käyttöoikeuksia, mobiilikäyttöä Aasiassa sekä yksityisyyden suojaan ja valvontaan liittyviä huolenaiheita keskitetyissä supersovelluksissa.
Käyttäjät ovat huolissaan sijainninseurantaluvista iOS-sovelluksissa, kuten WeChatissa ja Alipayssa.
Keskustelussa tarkastellaan mobiilien supersovellusten yleisyyttä Kiinan markkinoilla ja eriäviä mielipiteitä yhteyksistä ja vaikutuksista yksityisyyteen.
Applen kerrotaan häiritsevän Beeperin Beeper Mini -ominaisuutta, mikä saa Beeperin tekemään iMessage-yhteysohjelmistostaan avoimen lähdekoodin ja keskittymään parhaan chat-sovelluksen rakentamiseen.
Beeper väittää, että sen sovellus on turvallinen ja parantaa iPhone- ja Android-käyttäjien välisten keskustelujen turvallisuutta toteuttamalla päästä päähän -salauksen.
Beeper kritisoi Applen väitteitä ja esittää, että Apple estää Beeper Minin käytön omien asiakkaidensa vahingoksi, ja kyseenalaistaa samalla suunnitelmansa tukea RCS:ää ja ilmaisee huolensa Applen määräysvallasta iMessageen sen määräävän markkina-aseman vuoksi.
Beeper on julkaissut iMessage-liittimensä avoimen lähdekoodin projektina, mikä saattaa vaikuttaa salasanatestauksen kustannuksiin.
Samsung ja Google saattavat hyödyntää Beeperin koodia haastaakseen Applen suljetun ekosysteemin, mikä johtaa keskusteluihin verkon yhteentoimivuudesta, yksityisyydestä ja turvallisuudesta.
Kiistassa on kyse Beeperin laillisuudesta, sen mahdollisuudesta nostaa kanne Applen taholta ja siitä, miten pakotettu yhteentoimivuus vaikuttaa viestisovellusvaihtoehtoihin ja Applen iMessage-alustaan.
#NoBadMaps-projekti tarjoaa ilmaisia siveltimiä ja työkaluja historiallisesti tarkkojen fantasiakarttojen luomiseen.
Sivellinsarjat ovat saaneet vaikutteita eri aikakausilta ja estetiikasta, ja ne tarjoavat ainutlaatuisia elementtejä ja tyylejä erilaisten karttojen luomiseen.
Kaikki siveltimet ovat vapaasti käytettävissä, ja ne julkaistaan CC0-lisenssillä, jota tuetaan ostoksilla, lahjoituksilla ja Patreon-maksuilla.
Käyttäjät keskustelevat sivellinsarjojen käytöstä fantasiakarttojen piirtämisessä ja jakavat erilaisia työkaluja ja tekniikoita, mukaan lukien Fantasy Map Brushes -sivusto.
Here Dragons Aboundin luojalla on siihen liittyvä blogi ja avoimen lähdekoodin projekti kartoituksesta ja maailman rakentamisesta.
Käyttäjät kaipaavat verkkopohjaista kartanpiirtotyökalua, jossa on erilaisia ominaisuuksia, ja yksi mainittu työkalu on Inkarnate, joka tarjoaa käyttäjäystävällisen käyttöliittymän ja ilmaisen version. Inkarnaten sivellinsarjojen käyttö auttaa säästämään aikaa ja säilyttämään yhtenäisen esteettisen tyylin, kun karttaan täytetään toistuvia muotoja.
Keskustelun aiheena ovat Google OAuthiin, OpenID Connectiin ja tunnistusjärjestelmiin liittyvät ongelmat ja haavoittuvuudet, joissa käytetään sähköpostiosoitteita käyttäjätunnisteina.
Näiden järjestelmien monimutkaisuudesta, turvallisuudesta ja todentamisprosesseista ollaan huolissaan.
Turvallisuuden ja käyttäjäkokemuksen parantamiseksi tehdään ehdotuksia, kuten vahvistussähköpostien käyttöönotto, vaihtoehtoisten todennusmenetelmien (kuten U2F tai passkeys) tutkiminen ja vakaiden tunnisteiden, kuten GUID-tunnisteiden, harkitseminen.
Kaksi viimeaikaista oikeustapausta Saksassa ovat keskittyneet taisteluun käyttäjien määräysvallasta teknologiaan, erityisesti mainosestolaitteisiin, liittyen.
Axel Springer SE, suuri kustannusyhtiö, haastoi Adblock Plus -ohjelman luoneen Eyeo GmbH:n oikeuteen mainosten estämisestä.
Tuomioistuin päätti Eyeon hyväksi ja vahvisti, että käyttäjillä on oikeus päättää, käyttävätkö he mainosestolaitteita vai eivät, ja että se ei riko tekijänoikeuslakeja. Axel Springer sai kuitenkin luvan sulkea mainosblokkereilla varustetut käyttäjät pois sisällöstään ja mahdollisesti ottaa käyttöön maksullisen mallin.
Nämä tapaukset ovat tärkeitä ennakkotapauksia, jotka koskevat käyttäjien vapautta ja oikeutta tehdä yksilöllisiä valintoja internetiä käyttäessään.
Keskustelussa keskitytään mainosten estolaitteiden käyttöön ja siihen, pitäisikö käyttäjillä olla oikeus estää mainokset ja hallita verkkokokemustaan.
Sisällöntuottajat puolustavat oikeuttaan valvoa pääsyä sisältöönsä ja päättää, miten se näytetään.
Keskustelussa pohditaan myös mainosvapaan internetin mahdollisuutta, sen vaikutuksia verkkosivustoihin ja sisällöntuottajiin sekä vaihtoehtoisia liiketoimintamalleja, kuten tilauksia. Muita huolenaiheita ovat yksityisyys, haittaohjelmat ja internetjättien valta.
FDA:n määräykset sisälsivät porsaanreiän, joka mahdollisti tehottomien reseptivapaiden dekongestanttilääkkeiden hyväksymisen ja myymisen kuluttajille.
Kesti yli kymmenen vuotta, ennen kuin FDA hyväksyi kahden apteekkarin havainnot, jotka tekivät tutkimusta ja vetoomuksen suun kautta annettavaa fenylefriiniä sisältävien tuotteiden poistamiseksi hyllyiltä.
Tämä tapaus korostaa tarvetta arvioida uudelleen ennen vuotta 1962 hyväksyttyjen itsehoitolääkkeiden sääntelyprosessia ja myöntää lisärahoitusta näitä tuotteita koskevaan riippumattomaan tutkimukseen. Kuluttajia kehotetaan myös neuvottelemaan apteekkien kanssa ja puolustamaan vanhempien itsehoitolääkkeiden nykyaikaista tieteellistä arviointia.
Keskustelussa keskitytään fenylefriinin ja pseudoefedriinin kaltaisten lääkkeiden tehokkuuteen ja niihin liittyviin kiistoihin.
Osallistujat ilmaisevat turhautuneisuutensa lääkkeiden saatavuuteen ja rajoituksiin ja korostavat tieteellisen näytön ja yksilöllisten kokemusten merkitystä.
Keskustelussa korostetaan lääkkeiden tehoon liittyviä monitahoisia kysymyksiä ja erilaisia näkökulmia ja korostetaan lisätutkimuksen ja sääntelyn tarvetta.
ProPublican Nursing Home Inspect -työkalu sisältää nyt yksityiskohtaisia omistajatietoja, joiden avulla voidaan tunnistaa hoitokotihoidon laadusta vastaavat tahot.
Työkalu hyödyntää Centers for Medicare & Medicaid Services -virastosta saatuja tietoja, jotka antavat omistustiedot, hallinnollisen valvonnan ja suorituskyvyn seurannan useiden hoitokotien sidosyksiköistä.
Käyttäjät voivat käyttää kehittyneitä hakuominaisuuksia löytääkseen yksiköt, joilla on aiempia puutteita tai sääntöjen noudattamiseen liittyviä ongelmia.
ProPublica aikoo parantaa työkalua lisäämällä siihen tulevaisuudessa uusia tietoja ja ominaisuuksia.
Yhdysvaltojen suuret apteekkiketjut, kuten CVS, Rite Aid ja Walgreens, toimittavat lainvalvontaviranomaisille arkaluonteisia potilastietoja ilman etsintälupaa tai oikeudellista tarkastusta.
Lainsäätäjät vaativat terveys- ja terveyspalvelujen ministeriötä (HHS) tarkistamaan terveydenhuollon yksityisyyden suojaa koskevia lakeja, jotta potilastietojen luovuttaminen edellyttäisi etsintälupaa.
Kongressin tutkimuksessa todettiin, että CVS, The Kroger Company ja Rite Aid Corporation eivät konsultoi lakimiehiä ennen potilastietojen jakamista, ja lainsäätäjät kehottavat apteekkeja ottamaan käyttöön teknologiayhtiöiden kaltaisia käytäntöjä, kuten vaatimaan lupia ja julkaisemaan vuosittaisia avoimuusraportteja asiakkaiden yksityisyyden suojaamiseksi.
Poliisi hankkii potilastietoja ilman etsintälupaa, mikä asettaa apteekkien henkilökunnalle haasteita näiden pyyntöjen täyttämisessä tai vastustamisessa.
Sairaanhoitajia ja farmaseutteja painostetaan suorittamaan toimenpiteitä ilman asianmukaista lupaa, mikä korostaa lainvalvonnan vastuun puutetta.
Keskustellaan apteekkihenkilökunnan väliintulon merkityksestä, yksityisyyden suojaan liittyvistä huolenaiheista ja tarpeesta käydä kunnioittavaa vuoropuhelua abortin kaltaisista kiistanalaisista kysymyksistä. Lisäksi keskustellaan tiettyjen lääkkeiden tehokkuudesta, niiden saatavuuden rajoituksista ja reseptien saamiseen liittyvistä vaikeuksista.
Keskustelussa korostetaan poliisin vastuuvelvollisuuden, digitaalista yksityisyyttä koskevien lakien sekä terveydenhuolto- ja poliisijärjestelmien uudistusten merkitystä.
Google on käynnistänyt Chromessa "Privacy Sandbox" -palvelun, jolla korvataan kolmansien osapuolten evästeet "Aiheilla" käyttäjien internet-aktiivisuuden seuraamiseksi.
Aiheet luovat mainosluokkia vierailtujen verkkosivustojen perusteella, jolloin Google voi hallita mainonnan ekosysteemiä.
Vaikka Google väittää tämän parantavan yksityisyyttä, selaustottumuksia seurataan edelleen kohdennettuja mainoksia varten. Privacy Sandboxia testataan vuoteen 2024 asti, joten kolmannen osapuolen evästeet keräävät ja jakavat tietoja sillä välin. Chromen mainosten yksityisyydensuojan säätimien avulla käyttäjät voivat poistaa Privacy Sandboxin käytöstä. Firefox ja Safari tarjoavat enemmän yksityisyysvaihtoehtoja.
Artikkelissa ja keskustelussa korostetaan Googlen mainosten seurantakäytäntöihin liittyviä tietosuojaongelmia ja suositellaan ratkaisuksi vaihtoehtoisten selainten, kuten Firefoxin, käyttöä.
Keskustelua käydään Googlen hallinnasta verkossa ja siitä, mitä haittoja voi olla siitä, että luotetaan yhteen ainoaan yritykseen.
Lisäksi keskustellaan muun muassa mainonnan kestävyydestä ilman seurantaa, eri selainten käyttämisestä henkilökohtaisiin ja työtehtäviin sekä Googlen tietojenjakokäytäntöihin liittyvistä huolenaiheista. Keskitytään yksityisyyteen, selainvalintaan ja kohdennettujen mainosten vaikutukseen käyttäjäkokemukseen.
Apple on julkaissut "LLM in a Flash" -tutkimusasiakirjan, jossa se esittelee pyrkimyksensä käyttää suuria kielimalleja (LLM) älypuhelimissa pilvipalvelun sijaan.
Tällä lähestymistavalla pyritään voittamaan älypuhelinten laskennalliset rajoitukset ja mahdollistamaan Sirin kaltaisten tekoälyavustajien nopeammat ja offline-vastaukset.
Asettamalla laitteessa olevan tekoälyn etusijalle Apple voisi mahdollisesti parantaa yksityisyyttä ja kilpailla muiden tekoälyalan teknologiajättien kanssa. Myös muut älypuhelinvalmistajat, kuten Samsung, tutkivat tekoälyn integrointia elvyttääkseen taantuvia älypuhelinmarkkinoita.
Apple on sitoutunut tuomaan tekoälyominaisuudet suoraan laitteistoihinsa, jotta käyttäjien yksityisyys voidaan asettaa etusijalle ja tarjota yksilöllinen tekoälykokemus.
Käyttäjät ovat yleensä tyytyväisiä Applen Kuvat-sovelluksen kuvien kuvaus- ja hakuominaisuuksiin, mutta rajoituksia on muiden kuin latinalaisen aakkoston kanssa.
Keskustelussa käsitellään muun muassa Applen yksityisyyden suojaan keskittyvää lähestymistapaa, hakua korvaavien tekoälyn kielimallien mahdollisia haittoja, koneoppimisen teknisiä haasteita Applen laitteissa ja Sirin rajoituksia.
Tiivistelmä kattaa keskustelut eri aiheista, kuten tilausten peruuttamisesta, peruuttamisprosessiin liittyvistä vaikeuksista ja palveluntarjoajiin kohdistuvista turhautumisista.
SiriusXM:n ja LA Fitnessin kaltaiset yritykset mainitaan asiakaskokemusten yhteydessä.
Lisäksi keskustellaan laajemmista aiheista, kuten yksityisyydestä, lainsäädännöstä ja asiakaskorvauksista, sekä kannettavien tietokoneiden kaksoisnäytönohjaimiin liittyvistä kysymyksistä ja kapitalistisen yrityspolitiikan vaikutuksesta työntekijöihin.
Tutkijat ovat havainneet SMTP-salakuljetukseksi kutsutun hyökkäystekniikan, jonka avulla uhkaajat voivat lähettää väärennettyjä sähköpostiviestejä mistä tahansa sähköpostiosoitteesta haavoittuvia SMTP-palvelimia käyttäen.
Microsoftin ja GMX:n haavoittuvuudet on korjattu, mutta Cisco Secure Emailia käyttäviä yrityksiä kehotetaan päivittämään oletuskokoonpanonsa manuaalisesti.
Haavoittuvuus vaikuttaa useisiin sähköpostipalveluntarjoajiin maailmanlaajuisesti, ja tutkijat ovat luoneet analyysityökalun haavoittuvuuden tarkistamiseksi.