Tässä artikkelissa tarkastellaan tekstipohjaisten IDE-ohjelmien muutosta kolmen vuosikymmenen aikana ja verrataan niitä nykyisiin IDE-ohjelmiin.
Kirjoittaja kertoo omakohtaisista kokemuksistaan vanhempien IDE-ohjelmien, kuten SideKick Plussan ja Turbo Pascalin, kanssa ja korostaa niiden ominaisuuksia ja käyttäjäystävällisyyttä.
Vaikka tekstipohjaisten käyttöliittymien suosio on laskenut ohjelmistokehityksessä graafisten käyttöjärjestelmien myötä, TUI-IDE:t ovat nousemassa uudelleen esiin Language Server Protocol (LSP) -protokollan käyttöönoton myötä.
Nykyaikaisissa IDE-ohjelmissa on toteutettu joitakin parannuksia, mutta perustoiminnot ovat pysyneet suurelta osin samoina.
Keskusteluun osallistujat ilmaisevat turhautumisensa nykyaikaisiin IDE-ohjelmiin ja ylistävät Visual Basic 6:n ja Delphin kaltaisten vanhojen työkalujen yksinkertaisuutta ja tehokkuutta.
Web- ja mobiilikehityksen haasteita käsitellään, mukaan lukien käyttöliittymäkirjastojen pirstaleisuus ja käyttöjärjestelmätoimittajien vaikeudet luoda integroituja IDE-ohjelmia.
Excelin kaltaiset matalan koodin työkalut mainitaan hyödyllisinä, ja Pythonin ja JavaScriptin rajoituksista sovellusten luomisessa keskustellaan myös. Muita aiheita ovat dokumentointi, etäkehitys, koodin muokkaus ja IDE:n suorituskyky.
FDA on antanut Amazonille varoituskirjeen liittovaltion säännösten vastaisten tuotteiden jakelusta.
Tuotteet sisältävät julkistamattomia farmaseuttisia ainesosia, kuten sildenafiilia ja tadalafiilia, joilla voi olla vaarallisia sivuvaikutuksia.
FDA pitää näitä tuotteita hyväksymättöminä lääkkeinä, koska ne eivät täytä ravintolisien määritelmää, ja on pyytänyt Amazonilta kirjallista vastausta, jossa käsitellään rikkomuksia. Lisäksi tiettyjä Amazonin täyttökeskuksissa varastoituja tuotteita, kuten WeFun-kapseleita, on vedetty takaisin, koska niissä on paljastamattomia lääkeaineita.
Kirjoittaja vertaa kylmäveristen eläinten kykyä sopeutua ympäristöönsä ohjelmistoprojekteihin, joissa käytetään vakaata ja luotettavaa teknologiaa.
Kirjoittaja kertoo henkilökohtaisen kokemuksen onnistuneesta ohjelmistoprojektista, joka on pysynyt toimivana pitkään ja jonka odotetaan toimivan myös tulevaisuudessa.
Rinnakkaisanalyysi osoittaa, että ohjelmistokehityksessä on tärkeää käyttää vakaata teknologiaa pitkän aikavälin menestyksen kannalta.
Keskusteluissa käsitellään erilaisia ohjelmointikieleen ja ohjelmistoihin liittyviä aiheita, kuten kielen suosiota, vakautta ja koodin ylläpitoon liittyviä haasteita.
Korostetaan säännöllisten päivitysten merkitystä turvallisuuden ja toimivuuden kannalta sekä vakaiden ja luotettavien teknologioiden suosimista.
Keskusteluja käydään myös vanhentuneiden ohjelmistojen käyttämisen riskeistä ja tietyistä työkaluista, kirjastoista ja kielistä sekä tasapainosta koodin ylläpidon ja sen uudelleenkirjoittamisen välillä.
Mozilla Foundationin vuoden 2023 vuosikertomuksesta käy ilmi, että toimitusjohtajan palkkiot kasvoivat, kun taas liikevaihto ja Firefoxin markkinaosuus pienenivät, mikä saattaa viitata painopisteen siirtymiseen kohti tekoälypalveluja.
Artikkelissa käsitellään eri aiheita, kuten liittymistä Lunduke.Locals.comiin, jossa käsitellään riippumatonta teknologiajournalismia, Linux Foundationin Linux-menojen vähentämistä, The Internet Archiven tulevaisuutta ja openSUSEn kieltäytymistä antamasta kirjoittajalle mahdollisuutta osallistua.
Linux Foundation on myöntänyt enemmän rahoitusta lohkoketju- ja tekoälyhankkeille, mikä herättää huolta niiden prioriteeteista, kun taas The Lunduke Journal tarjoaa lahjatilauksia ja oppaan nimettömien tietojen vuotamisesta. Lisäksi yhteenvedossa mainitaan vaihtoehtoja tiedostojen lähettämiseen ja suositellaan anonyymiä tiedostonjakotyökalua.
Mozillan vuoden 2023 vuosikertomuksesta käy ilmi, että toimitusjohtajan palkat nousevat samaan aikaan, kun Firefoxin markkinaosuus laskee.
Käyttäjät selittävät markkinaosuuden pienenemistä yksityisyydensuojaominaisuuksilla, mobiilikäytöllä sekä Googlen ja Applen valta-asemalla.
Keskusteluissa käsitellään selailukokemuksen parantamista lisäosien ja laajennusten avulla, tulojen vähenemisen käsittelyä, rahoituksen kestävyyttä ja mahdollisuutta luoda yksityisyyteen keskittyvä vaihtoehto Firefoxille.
Koodinpätkä asettaa Lode Runner -verkkopelin kanvasin sijainnin "absoluuttiseksi", mikä tarkoittaa, että se sijoitetaan suhteessa lähimpään esivanhempaansa.
Canvas sijoitetaan verkkosivun vasempaan yläkulmaan, jolloin se näkyy halutussa paikassa.
Koodi sisältää kankaan sijoittelun lisäksi myös Google Analytics -seurannan alustamisen ja konfiguroinnin verkkosivulle, mikä mahdollistaa käyttäjien vuorovaikutuksen ja verkkosivuston suorituskyvyn analysoinnin.
Käyttäjät käyvät keskustelua muistellen kokemuksiaan tietokonepelien, erityisesti Lode Runnerin, pelaamisesta ja keskustelevat pelimekaniikasta, tasosuunnittelusta ja latausajoista.
Jotkut käyttäjät jakavat kokemuksiaan muista Windows 95 -aikakauden klassikkopeleistä ja ilmaisevat huolensa näitä pelejä isännöivien verkkosivustojen teknisistä ongelmista.
Keskusteluissa käsitellään muun muassa pelin latausaikaa, johon vaikuttaa pelin siirtoviive, ja eriäviä mielipiteitä siitä, mitä latausaikoja pidetään hyväksyttävinä nykyaikaisilla koneilla.
Tiivistelmässä käsitellään ohjelmaa, joka simuloi keinotekoista elämää käyttämällä hiukkasten välistä vetovoimaa ja hylkimistä koskevia sääntöjä.
Ohjelma luo itseorganisoituvia, elämän kaltaisia kuvioita, ja se on saatavilla C++-, JavaScript- ja Python-kielellä.
Siinä ei ole törmäystunnistusta, mikä mahdollistaa lukuisten hiukkasten reaaliaikaisen simuloinnin, ja se mahdollistaa parametrien tutkimisen ja hienosäädön.
Suunniteltuihin päivityksiin sisältyy ominaisuuksia, kuten parametrien tallentaminen ja lataaminen, uusia hiukkastyyppejä ja parannettu laskennallinen tehokkuus.
Ohjelman tavoitteena on osoittaa, miten yksinkertaisuudesta voi syntyä monimutkaisuutta.
Artikkelissa tarkastellaan koodausprojektia nimeltä "Particle Life", joka perustuu Conwayn elämänpeliin ja jossa otetaan käyttöön RGB-"geenit" väriyhdistelmiä varten.
Keskustelussa keskitytään hiukkaselämäsimulaation optimointeihin ja päivityksiin sekä käsitteisiin, kuten älyllisen elämän vähäisyyteen maailmankaikkeudessa, avaruusmatkailun mahdollisuuteen ja saastumiseen liittyviin mahdollisiin ekologisiin riskeihin.
Artikkelissa tarkastellaan myös yksinkertaisista säännöistä syntyvän elämän filosofisia seurauksia, ja lopuksi arvostetaan simulaation havainnollistamista.
Liero on suosittu kaksintaistelupeli, joka julkaistiin alun perin vuonna 1998 ja josta on nyt saatavilla neljä versiota, joissa on erilaisia ominaisuuksia.
Liero 1.33 on alkuperäinen versio vuodelta 2000, kun taas Liero 1.36 on uskollinen klooni, jossa on korjattu virheitä ja lisätty uusia ominaisuuksia.
WebLiero tarjoaa online-moninpelikokemuksen, ja lierolibre on projekti, joka on omistettu Lieron vapaalle jakelulle. Pelissä valitaan aseita ja taistellaan eri kartoilla. Pelillä on vilkas modaajayhteisö, ja sitä voi pelata nykyaikaisilla tietokoneilla ja suosituilla verkkoselaimilla. Lisätietoja varten on annettu yhteystiedot.
Keskustelu keskittyy Lieron ja muiden suomalaisten shareware-pelien suosioon ja nostalgiseen vetovoimaan.
Osallistujat jakavat kokemuksiaan ja muistojaan näiden pelien pelaamisesta ja keskustelevat niiden ainutlaatuisista ominaisuuksista ja pelimekaniikoista.
Myös muut pelit, kuten Scorched Earth, Worms ja niiden seuraajat ja kloonit, mainitaan sekä keskustellaan avoimen lähdekoodin vaihtoehdoista ja tämän genren pelien kehityksestä.
Kirjoittaja kokeilee ohjelmistokehityksessä erilaisia näytön asentoja, kuten muotokuvatilaa ja eri kääntökulmia.
Tutkittuaan etuja ja haittoja he päättelevät, että 22°:n kierto tarjoaa optimaalisen linjapituuden koodausta varten.
Kirjoittaja esittelee xrandr-nimisen työkalun näytön kääntämiseen ja antaa esimerkkejä muunnosmatriiseista eri kulmille. He tarjoavat myös laskimen, jolla voidaan luoda xrandr-komento tietyille syötteille.
Ohjelmoijien optimaalista näyttöasetusta vuonna 2021 käsitellään, ja suositellaan suuria 4K-näyttöjä ja pikseliä tuumaa kohti.
Ehdotukset vaihtelevat koon, kuvasuhteen ja suuntauksen suhteen, ja jotkut käyttäjät suosittelevat neliön tai 3:2-kuvasuhteita ja tiettyjä monitorimalleja.
Muita ehdotuksia ovat muun muassa ultralaajojen näyttöjen käyttö, ainutlaatuiset asettelut ja työkalujen käyttö näytön mukauttamiseen sekä keksinnöt, kuten automaattisesti pyörivät kiinnikkeet ja pyörimistä kestävät kaapelit. Keskustelussa käsitellään myös rivien pituutta koodauksessa ja web-kehitysasetuksia.
Keskusteluissa käsitellään satunnaisuutta eri yhteyksissä, kuten xkcd-verkkosarjakuvassa, Spotifyssa ja videopeleissä, kuten Civilizationissa, ja kyseenalaistetaan puolueelliset sekoitusalgoritmit ja toistuvat kappaleet musiikin suoratoistoalustoilla.
Käyttäjät toivovat monipuolisempaa kuuntelukokemusta ja esittävät ehdotuksia shuffle-algoritmien parantamiseksi.
Satunnaisuuden käsitettä tarkastellaan, ja käyttäjät kyseenalaistavat oletuksen todellisesta satunnaisuudesta ja tuovat esiin sen monimutkaisen ja haasteellisen toteuttamisen eri järjestelmissä.
Kirjoittaja ilmaisee turhautumisensa ohjelmointikokemuksiin, joita hän pitää loukkaavina ja alentavina.
Esimerkkeinä mainitaan Pythonin exit-komento, Rust-tiedostojen muotoilu ja ristiriidat Rust-riippuvuuksien myynnin yhteydessä, kun kehittäjät kieltäytyivät antamasta käyttäjille mahdollisuutta tehdä, mitä he halusivat, ja jättivät heidät tuntemaan itsensä tukemattomiksi ja turhautuneiksi.
Kirjoittaja kehottaa kehittäjiä joko tukemaan ominaisuuksia täysimääräisesti tai antamaan ohjeita vaihtoehtoisista ratkaisuista.
Keskustelu pyörii ohjelmistokehittäjien turhautumisen ja haasteiden ympärillä, kun he ovat tekemisissä Rustin, Pythonin ja JavaScriptin kaltaisten ohjelmointikielten ja -työkalujen kanssa.
Esille otetaan esimerkiksi oletusasetukset, mukauttaminen, ominaisuuksien vakaus, käyttäjäystävälliset käyttöliittymät ja kehityksen priorisointi.
Jotkut osallistujat ovat turhautuneita kehittäjien empatian puutteeseen ja monimutkaisten järjestelmien ymmärtämisen haasteisiin. Keskustelussa tuodaan esiin ohjelmistokehitykseen liittyviä yleisiä ongelmia ja monimutkaisuutta.
"Foundations" on Greg Eganin artikkelikokoelma, jossa käsitellään 1900-luvun fysiikan teorioiden vaikutusta tieteiskirjallisuuteen.
Artikkeleissa selitetään kunkin teorian pääkäsitteet ja niiden reaalimaailman ennusteet, ja ne on suunnattu maallikoille, joilla ei ole edistynyttä matemaattista taustaa.
Käsiteltäviä aiheita ovat erityinen suhteellisuusteoria, yleinen suhteellisuusteoria, mustat aukot ja kvanttimekaniikka. Kokoelma sisältää myös Eganin kaunokirjallisia teoksia.