Artikkelissa kritisoidaan kirjoja, jotka lupaavat opettaa ohjelmoinnin nopeasti, ja korostetaan, että asiantuntijaksi pääseminen edellyttää vuosien harjoittelua.
Siinä korostetaan näiden kirjojen rajoituksia ja korostetaan itsensä haastamisen ja palautteen saamisen merkitystä.
Yhteenvedossa korostetaan käytännön oppimisen merkitystä ja viitataan Malcolm Gladwellin käsitteeseen 10 000 tuntia harjoittelua mestaruuden saavuttamiseksi. Aito kiinnostus ja omistautuminen ovat olennaisen tärkeitä ohjelmoinnin hallitsemisessa.
Tässä keskustelussa käsitellään erilaisia ohjelmointiin liittyviä aiheita, kuten ohjelmointikirjojen vaikutusta uraan ja teknisten kirjojen kautta oppimisen nostalgiaa.
Lisäksi käsitellään tekoälytyökalujen, kuten ChatGPT:n, käyttöä ja ohjelmointikielten oppimiseen liittyviä haasteita.
Keskustelussa korostetaan jatkuvan oppimisen, harjoittelun, kokeilun ja jatkuvan parantamisen merkitystä, jotta ohjelmointitaidosta tulisi taitava ohjelmoija.
FSRS on nykyaikainen toistovälialgoritmi, joka parantaa muistin säilymistä ja tarkistuksen aikataulutusta Ankin oletusalgoritmiin verrattuna.
Se laskee optimaaliset tarkistusvälit sen perusteella, kuinka todennäköisesti kortti muistetaan onnistuneesti, käyttämällä "muistin kolmen komponentin mallia" ja analysoimalla käyttäjän tarkistushistoriaa.
FSRS antaa käyttäjien valita haluamansa säilytystason, vaatii vähemmän tarkistuksia kuin Ankin oletusalgoritmi ja toimii tehokkaasti viivästyneiden tarkistusten kanssa. Se tarjoaa myös lisäominaisuuksia FSRS4Anki Helper -lisäosan kautta.
Osallistujat keskustelevat siitä, miten eri oppiaineiden, kuten kielen ja musiikin, oppimisessa voidaan käyttää eriytettyä toistoa ja erityisesti Anki-sovellusta.
Jaetaan strategioita, kokemuksia ja mielipiteitä tehokkaiden muistitikkujen luomisesta ja muistin säilyttämisen parantamisesta.
Erilaisten algoritmien, kuten FSRS:n ja Supermemon, tehokkuutta tutkitaan, ja jotkut osallistujat korostavat asiayhteyttä ja monipuolista altistumista, kun taas toiset keskittyvät kortin muotoiluun ja yksinkertaistamiseen optimaalisen muistin säilyttämiseksi.
SQLite 3.45 on julkaistu, ja se tarjoaa parempaa suorituskykyä ja pienempää tietokantakokoa JSON-intensiivisille toiminnoille.
Notion Labs harkitsee SQLiten käyttöä natiivisovelluksissaan ja tutkii sen käyttöä selaimessa ja palvelinpuolella.
Keskustelua käydään muun muassa yhden db:n käsitteestä per vuokralainen, Tursosta mahdollisena ratkaisuna, SQLite-binääritiedostojen hankkimisesta, interaktiivisista julkaisutiedotteista, kääntäjävaroitusten korjaamisesta sekä Postgresin ja SQLiten vertailusta.
Bluesky on ottanut käyttöön RSS-syötteet, joiden avulla käyttäjät voivat käyttää minkä tahansa Bluesky-käyttäjän RSS-syötettä, mikä helpottaa käyttäjien syötteiden löytämistä RSS-lukijoiden ja selainlaajennusten avulla.
RSS-syötteet sisältävät vain julkisia viestejä eivätkä linkkejä. Käyttäjät voivat antaa palautetta Blueskylle RSS-syötteiden parantamiseksi.
Open RSS, joka perustuu vapaaehtoisiin lahjoituksiin, tarjoaa myös oman versionsa Bluesky RSS-syötteistä.
Keskustelu keskittyy Blueskyyn, Twitterin mahdolliseen korvaajaan, ja siinä käsitellään eri aiheita, kuten puolueellisia sisältösuosituksia, tekoälyn suodattimien tarvetta ja tietoturvaongelmia.
Käyttäjät tutustuvat myös Blueskyn ainutlaatuisiin ominaisuuksiin, taloudelliseen kestävyyteen, rajoitettuun käyttäjien sitoutumiseen ja itsevarmennettaviin viesteihin.
Muissa keskusteluissa käsitellään Blueskyn kutsujärjestelmää, myrkyllisyyttä alustalla, vertailuja muihin sosiaalisen median alustoihin sekä käyttäjien kokemuksia ja mielipiteitä. Myös Jack Dorseyn osallistuminen, RSS-syötteiden tulevaisuus ja Mastodonin hyvät ja huonot puolet mainitaan. Blueskyn tuleva menestys on epävarmaa kilpailun keskellä.
Onigiri on perinteinen japanilainen ruoka, joka on eri ainesosilla täytetty riisipallo, joka on kääritty noriin (merilevään).
Siitä tuli suosittua sodanjälkeisessä Japanissa kätevänä ja tuttuna elintarvikkeena, jota myydään supermarketeissa ja päivittäistavarakaupoissa.
Onigiri on tiiviisti sidoksissa Japanin päivittäistavarakauppojen tarinaan, jossa eri ketjut kilpailevat tuoreudella, maulla, valikoimalla ja pakkauksilla.
Artikkelissa tarkastellaan Japanin Kansai- ja Kantou-alueiden välistä jatkuvaa kilpailua ja tarkastellaan kielen, väestörakenteen ja maahanmuuton kaltaisia tekijöitä, jotka vaikuttavat tähän kilpailuun.
Siinä käsitellään onigirien suuntauksia, kuten täysjyväriisin kasvavaa suosiota, tonnikalan laadun heikkenemistä valmisruokakauppojen onigireissa ja kasvisruokavaihtoehtojen saatavuutta.
Artikkelissa perehdytään myös onigirien eri variaatioihin eri maissa ja pakkausten avaamisen haasteisiin.
Artikkelissa kritisoidaan Scrumin soveltamista ohjelmistokehityksessä ja ehdotetaan, että tiimien tulisi sen sijaan määritellä oma lähestymistapansa.
Siinä korostetaan Scrumin haasteita ja monimutkaisuutta, kuten mittareiden väärinkäyttöä ja luottamuksen tarvetta tiimeissä.
Kirjoittaja korostaa yhteistyötä, jatkuvaa parantamista ja sidosryhmien osallistumista projektinhallintaan sekä tarjoaa suunnittelupalveluja ja valmennusta.
htmx-ohjelmistokirjaston lisenssi on vaihtunut Zero-Clause BSD:hen, joka on salliva avoimen lähdekoodin lisenssi.
Sosiaalisessa mediassa tehtiin pilailu, joka koski Microsoftin väitettyä kiinnostusta htmx:ää kohtaan.
Kappaleessa tarkastellaan keskusteluja ohjelmistohankkeiden uskottavuudesta ja ammattimaisuudesta sekä huolenaiheita MongoDB:n luotettavuudesta tietokannan hallintajärjestelmänä. Se sivuaa myös keskusteluja huumorista ja ammattimaisuudesta Twitterissä, avoimen lähdekoodin lisensseistä ja niiden rajoituksista, peruutuskulttuurista, Facebookista, rokotevastaisista ja poliittisesta keskustelusta.
Arkisto tarjoaa konfigurointitiedostoja, joilla Vim voidaan muuttaa mallittomaksi editoriksi, mikä helpottaa graafisiin editoreihin tottuneiden käyttäjien navigointia.
Se sisältää vaihtoehtoja vakionäppäinsidonnaisuuksille, yläosan infopalkin, alaosan tilarivin ja oletusasetukset.
Kokoonpano on testattu tietyillä alustoilla ja Vim-versioilla, ja se jaetaan MIT-lisenssin alaisuudessa.
Keskustelu pyörii pääasiassa tekstieditorien ympärillä, keskittyen Vimiin ja sen ominaisuuksiin.
Käyttäjät jakavat myönteisiä kokemuksia ja keskustelevat Helix-editorista ja korostavat sen hyödyllisiä ominaisuuksia.
Keskustelussa vertaillaan ja pohditaan purkitetun ja kotitekoisen kurpitsasoseen käyttöä kurpitsapiirakassa sekä kurpitsan määritelmää ja eri kurpitsatyyppien käyttöä.
Myöhemmin käsitellään Vimin, Emacsin ja VSCoden välisiä eroja ja käsitellään käyttäjäystävällisyyttä, näppäimistösidoksia ja rajoituksia.
Yleinen keskustelu heijastaa henkilökohtaisia mieltymyksiä ja erilaisia mielipiteitä eri tekstieditorien tehokkuudesta ja hyödyllisyydestä.
Mainosohjelmayhtiö osti Simple Mobile Tools -sovelluksen, minkä vuoksi FossifyOrg-projekti kehitti siitä haaran.
Fossify-projektin tavoitteena on julkaista sovellusten muutetut versiot F-Droidissa, ja Fossify Gallery -sovellus on jo saatavilla.
Käyttäjät arvostavat sovellusten avointa lähdekoodia ja sitä, että niitä ei saa levittää, mutta lisensointikysymykset ja ulkopuolisten panosten kohtalo huolestuttavat.
Tekoälyn turvallisuusjärjestöt vaativat avoimen lähdekoodin tekoälymallien kieltämistä tai rajoittamista tiettyjen kriteerien, kuten laskentaresurssien, parametrien lukumäärän tai vertailuarvojen suorituskyvyn perusteella.
Ehdotettujen kieltojen tarkoituksena on parantaa tekoälyn turvallisuutta, mutta kriitikot väittävät, että ne haittaavat alan tutkimusta ja kehitystä.
Avoimen lähdekoodin tekoälyliikkeen on parannettava koordinointia ja torjuttava näitä avoimen lähdekoodin vastaisia aloitteita avoimen lähdekoodin tekoälyn tulevaisuuden turvaamiseksi.
Kappaleessa käsitellään tekoälyn kehitystä ja sääntelyä sekä siihen liittyviä erilaisia huolenaiheita.
Keskustelua käydään avoimen lähdekoodin tekoälyn kriminalisoinnista, tietyn valmiustason ylittävän tekoälyn kieltämisestä ja tekoälyn turvallisuusriskien todistustaakasta.
Keskustelussa tarkastellaan tekoälyn riskejä ja hyötyjä, superälykkyyden mallintamisen haasteita, poliittisten prosessien mahdollista manipulointia ja AGI:n epävarmaa olemassaoloa.
Maailman viiden suurimman miljardöörin varallisuus on yli kaksinkertaistunut vuodesta 2020, kun taas maailman köyhimmät 60 prosenttia väestöstä on menettänyt rahaa.
Oxfamin raportissa korostetaan varallisuuserojen syvenemistä ja ennustetaan, että seuraavan vuosikymmenen aikana saattaa syntyä triljonääri.
Viiden suurimman miljardöörin yhteenlaskettu varallisuus on kasvanut 464 miljardia dollaria, kun taas köyhimpien 4,77 miljardin ihmisen kokonaisvarallisuus on vähentynyt 0,2 prosenttia.
Oxfam ehdottaa varallisuusveroa, jonka suuruus olisi 1-2 prosenttia yli 10 miljoonan punnan varallisuudesta, ratkaisuksi varallisuuden epätasapainon korjaamiseksi. Tällä voitaisiin kerätä Yhdistyneelle kuningaskunnalle 22 miljardia puntaa vuodessa.
Keskustelussa käsitellään varallisuuserojen eri ulottuvuuksia, kuten köyhien kohtaamia haasteita ja meneillään olevaa keskustelua perustarpeiden tarjoamisesta kaikille ihmisille.
Keskustelussa kritisoidaan myös kapitalismia ja varakasta eliittiä ja tarkastellaan erilaisia talousideologioita sekä onnen ja valtion väliintulon roolia varallisuuden karttumisessa.
Lisäksi keskustellaan äärimmäisen varallisuuden kasautumisen seurauksista, erittäin varakkaiden vaikutuksesta ja mahdollisista ratkaisuista, kuten varallisuusveroista, sekä automaation vaikutuksesta talouteen ja "pakenevan pääoman" käsitteestä.
Toimitettuihin tietoihin sisältyy koodinpätkiä ja niiden toimintojen kuvauksia, jotka kattavat muun muassa CSS-stylingin, JavaScript-toiminnallisuuden, mainosmääritykset, käyttäjän suostumuksen hallinnan ja tietojen koodauksen.
Keskustellaan Yhdistyneen kuningaskunnan postiviraston skandaalista, johon liittyi ohjelmistohäiriö, joka aiheutti taloudellisia eroja alipostinhoitajille, mikä johti vakaviin seurauksiin, oikeustaisteluihin ja ihmishenkien menetyksiin.
Tässä artikkelissa käsitellään tosielämän tapauksia, joissa on ollut ohjelmistohäiriöitä, ja korostetaan niiden vakavia seurauksia, kuten vankilaa, konkurssia ja jopa itsemurhaa.
Siinä korostetaan vastuullisuuden ja suojatoimien tarvetta ohjelmistosuunnittelussa sekä ohjelmistohäiriöiden vaikutusten aliarviointia.
Artikkelissa korostetaan, että on tärkeää puuttua ohjelmistojen ongelmiin varhaisessa vaiheessa, jotta niistä ei tule suuria ongelmia, ja tuodaan esiin haasteet, joita on vaikea saada muut kuin tekniset henkilöt suhtautumaan vakavasti ohjelmistojen laatuun.