Verkon paisuminen vaikuttaa käyttäjiin, joilla on hitaat yhteydet, sillä kaistanleveys ylittää suorittimen suorituskyvyn, mikä aiheuttaa käytettävyysongelmia matalilla laitteilla.
Artikkelissa korostetaan, että saavutettavuus ja käytettävyys on asetettava etusijalle kaikilla alustoilla, jotta voidaan korjata suorituskykyerot low-end- ja high-end-laitteiden välillä.
Verkkosivustojen optimointi suorituskyvyn parantamiseksi kaikilla laitteilla on ratkaisevan tärkeää käyttäjäkokemuksen parantamiseksi ja tulojen kasvattamiseksi.
Verkon paisuminen vaikuttaa kielteisesti käyttäjäkokemukseen erityisesti niiden käyttäjien osalta, joilla on hitaat laitteet tai internetyhteydet, ja se on herättänyt keskustelua verkkosivujen suorituskyvyn optimoinnista ja tehokkuuden asettamisesta etusijalle tarpeettoman seurannan sijaan.
Keskustelussa käsitellään muun muassa teknologian ympäristövaikutuksia, ohjelmistosuunnittelijoiden haasteita ja ohjelmistokehitykseen vaikuttavia liiketoiminnan prioriteetteja sekä korostetaan käyttäjien turhautumista nykyaikaisiin verkkosivuihin ja optimoinnin merkitystä verkkokehityksessä.
Käyttäjien kokemukset hitaista laitteista korostavat suorituskyvyn parantamisen ja optimoinnin tarvetta web-kehityksessä ja korostavat näiden ongelmien ratkaisemisen tärkeyttä.
Hackintosh-skene on vähenemässä, koska Apple on lopettanut ajurituen vanhemmille WiFi/Bt-korteille, kuten artikkelissa selitetään.
Kirjoittaja kertoo kamppailuistaan ja epävakaisuuksistaan Hackintosh-järjestelmiä rakentaessaan ja ylläpitäessään, mikä johtaa päätelmään sen vähenevästä elinkelpoisuudesta.
Vaikeuksista huolimatta artikkelissa mainitaan Hackintoshin matkan myönteiset puolet ja vihjaillaan mahdollisista vaihtoehdoista, kuten uudemmista Applen laitteista.
Artikkelissa ja keskusteluissa korostetaan, että kiinnostus Hackintoshia kohtaan on hiipumassa, koska käyttäjillä on vain vähän aikaa teknologiaan liittyviin puuhasteluihin.
Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen ja patentoitujen teknologioiden välillä käydään keskustelua, ja käyttäjät ovat turhautuneita jälkimmäiseen.
Keskusteluissa tarkastellaan eri käyttöjärjestelmien, kuten Linuxin ja Windowsin, kokeilun etuja ja vaikeuksia, mikä heijastaa kiinnostuksen kohteiden ja painopisteiden muuttumista iän myötä, ja korostetaan henkilökohtaisten mieltymysten ja tavoitteiden merkitystä käyttöjärjestelmän valinnassa.
Cloudflare joutui kärsimään merkittävästä 22 prosentin verkkotunnusten menetyksestä 15. maaliskuuta 2024, koska Freenomin aluetason verkkotunnukset (.tk, .cf, .gq) suljettiin, mikä aiheutti 98,7 prosentin laskun ratkaistavissa olevissa verkkotunnuksissa.
Freenomin poistumiseen verkkotunnusliiketoiminnasta vaikuttivat oikeusjuttu ja väärinkäytösvalitusten väheneminen, mikä vaikutti Cloudflaren verkkotunnushostingiin vähentämällä verkkotunnusten kokonaismäärää 22 prosenttia.
Freenomin aluetunnusten sulkeminen johti tietoverkkorikollisuuden vähenemiseen, sillä kyseisiin aluetunnuksiin liittyvät haitalliset URL-osoitteet vähenivät.
Cloudflaren verkkotunnukset ovat vähentyneet 22 prosenttia Freenom .tk -verkkotunnusten sulkemisen jälkeen, mikä herättää nostalgiaa käyttäjissä, jotka aiemmin käyttivät näitä ilmaisia verkkotunnuksia.
Keskusteluja käydään verkkosivujen turvallisuudesta, sisällön moderoinnista, anonymiteetistä ja Cloudflaren kaltaisten infrastruktuuriyritysten vastuusta mahdollisen laittoman tai paheksuttavan sisällön valvonnassa.
Keskusteluissa käsitellään ilmaisten verkkotunnuspalveluiden historiaa, aluetunnusten vaikutusta internetin infrastruktuuriin, vaihtoehtoisia verkkotunnusvaihtoehtoja sekä vaikutuksia opiskelijoille ja aloitteleville kehittäjille.
Brendan Greggin blogi käsittelee suorituskyvyn analysointityökaluja, kuten BPF ja eBPF, libc:n kehysosoittimien haasteita, Fedoran ja Ubuntun julkaisujen parannuksia sekä jatkuvien profilointilaitteiden etuja.
Tekstissä keskustellaan kehysosoittimien poistamisen merkityksestä suorituskyvyn kannalta, vaikeuksista niiden yleisessä käyttöönotossa ja niiden merkityksestä yritysympäristöissä, ja ehdotetaan kehysosoittimia oletusvalinnaksi yritysten käyttöjärjestelmissä.
Siinä tarkastellaan vaihtoehtoisia pinon ylitysmenetelmiä, kuten eBPF:ää, ORC:tä, SFrameja ja varjopinoja Linux-ytimen profiloinnissa, ja kehotetaan tarkistamaan 18 vuotta sitten tehtyä päätöstä jättää kehysosoittimet pois.
Kirjoittaja korostaa kehysosoittimien merkitystä Linux-järjestelmien virheenkorjauksessa ja suorituskyvyn optimoinnissa ja korostaa taistelua niiden säilyttämiseksi Fedorassa.
Esitellään vertailu erilaisista pinon purkamismenetelmistä sekä keskustellaan pinon kulkemisesta ja profilointityökaluista, joilla varmistetaan tehokas ohjelmiston ja käyttäjän saavutettavuus.
Keskustelussa pohditaan tasapainoa virheenkorjattavuuden, telemetrian ja laskentajärjestelmien suorituskyvyn parantamisen välillä.
Yksinkertaistettu versio Flash Attentionista, jossa käytetään CUDAa ja PyTorchia, on luotu aloittelijoille ystävälliseksi, ja sen eteneminen on nopeampaa kuin manuaalisen tarkkaavaisuuden, erityisesti T4-grafiikkapiirillä.
Siitä puuttuu kuitenkin tällä hetkellä takaperin kulku ja se on hitaampi matriisikertoja pidemmille sekvensseille, mutta tulevilla päivityksillä pyritään korjaamaan nämä rajoitukset.
Tulevat parannukset sisältävät takaisinsyöttötoiminnon toteuttamisen ja matriisioperaatioiden optimoinnin edelleen.
GitHub-keskustelussa keskitytään Flash Attentionin integroimiseen CUDAan, ja käyttäjät suosittelevat Tritonia mukautettujen ytimien luomiseen sen lohkotason ohjelmoinnin ja automaattisten optimointiominaisuuksien ansiosta.
Käyttäjät tuovat esiin myös haasteita, jotka liittyvät takaisinsyöttötoimintojen toteuttamiseen ja CUDA:n synkronointitoimintojen hyödyntämiseen.
Avoimen lähdekoodin ohjelmointikieli GnuCOBOL on hyvin kehittynyt ja valmis teollisuuden käyttöön, ja se kilpailee eri ympäristöissä omien vaihtoehtojen kanssa.
Alun perin vuonna 2002 OpenCOBOLiksi nimetty GnuCOBOL on nykyään monialustainen, nopea ja luotettava, ja sitä käytetään laajalti kaupallisissa sovelluksissa, erityisesti pankkialalla.
GnuCOBOL on käyttäjäystävällinen Unix-ohjelmoijille, se voidaan kääntää C-koodiksi ja se noudattaa hyvin COBOL-standardeja. Sitä korostetaan tulevassa Googlen Summer of Code -ohjelmassa, joka houkuttelee uusia kehittäjiä tutustumaan tähän kieleen.
GnuCOBOL, modernisoitu versio COBOL-ohjelmointikielestä, on nyt teollisuuden käytössä kahden vuosikymmenen kehitystyön jälkeen.
Vääristä käsityksistä huolimatta COBOL-ohjelmistoa käytetään edelleen aktiivisesti eri teollisuudenaloilla, erityisesti IBM:n suurtietokoneiden, OS2200:n ja VMS:n kaltaisten alustojen vanhoissa sovelluksissa.
Vaikka COBOL-ohjelmoijien palkkaaminen voi olla haastavaa, kielitaitoisille on tarjolla mahdollisuuksia, sillä yritykset hyödyntävät COBOLia edelleen backend- ja tietokantatöissä, erityisesti rahoitusalalla, ja pyrkivät samalla siirtymään suositumpiin kieliin.
Universal Android Debloater GUI on työkalu, joka on suunniteltu parantamaan Android-laitteiden yksityisyyttä, akun kestoa ja turvallisuutta poistamalla tarpeettomia järjestelmäsovelluksia.
Käyttäjien tulisi käyttää sitä varovasti, jotta he välttyisivät mahdollisilta käynnistysongelmilta, jos kriittisiä paketteja poistetaan, sillä ohjelmisto on vielä kehityksensä alkuvaiheessa.
Se tarjoaa vaihtoehtoja, kuten järjestelmäpakettien poistaminen/poistaminen käytöstä, useiden laitteiden tukeminen ja eri valmistajien ja matkapuhelinoperaattoreiden debloat-luetteloiden tarjoaminen sekä suosituksia tietojen varmuuskopioimisesta, usein kysyttyjen kysymysten lukemisesta ja OEM-päivitysten seuraamisesta sujuvan toiminnan varmistamiseksi.
Github-käyttäjät pohtivat bloatwarea juurruttamattomissa Android-laitteissa, erityisesti Samsung-puhelimissa, korostavat oletussovellusten yksityisyysongelmia ja keskustelevat puhtaan Android-käyttöjärjestelmän rakentamisesta lähdekoodista.
Keskusteluissa käsitellään kokemuksia eri tuotemerkeistä, ohjelmistoasetuksia, debloating-tekniikoita, varoituksia sovellusten poistamisesta käytöstä ja iPhoneja ja Androideja vertaillaan, mukaan lukien näytön jäätyminen, näppäimistön häiriöt ja virheenkorjaushaasteet.
Keskustelussa käsitellään myös laitteiden juurruttamiseen liittyviä riskejä ja korostetaan pankkisovelluksen välttämättömyyttä todentamista varten.
360-projektin tekijät Adam ja Chris etsivät uutta kotia koneille, jotka ovat olleet käyttämättöminä neljä vuotta heidän kiireisten henkilökohtaisten ja ammatillisten aikataulujensa vuoksi.
Heidän kyvyttömyytensä viedä hanketta eteenpäin on vaikuttanut heidän sitoutumiseensa ecomin palvelujen edistämiseen PR-näkyvyyden avulla.
Adam ja Chris harkitsevat eroamista järjestelmien kanssa niiden pitkäaikaisen toimimattomuuden vuoksi.
HN-foorumilla keskustellaan IBM 360 Model 20:n saatavuudesta ja yhteensopivuudesta, mikä herättää kiinnostusta näiden historiallisten järjestelmien hankkimiseen ja kunnostamiseen.
Jotkut käyttäjät toivovat, että tietokonehistoriallinen museo ostaisi ne, jakaisi resursseja ja keskustelisi mahdollisista käyttötarkoituksista musiikin tuotannossa ja tutkisi ohjelmistoja, joita ne aikoinaan käyttivät.
Thorsten Ball pohtii testauksesta ohjelmistokehityksessä saamiaan kokemuksia ja kyseenalaistaa laajan testauksen tehokkuuden ja merkityksen ja mainitsee esimerkkejä onnistuneista ohjelmistoista, joiden testaus on ollut vähäistä.
Ball epäilee ohjelmistojen laadun ja testauksen laajuuden välistä korrelaatiota ja kannattaa minimaalista testausta, jotta toiminnallinen koodi asetettaisiin tiukan testauksen edelle.
Hän ehdottaa, että ohjelmiston laadun parantamiseksi painopiste siirretään laajasta testauksesta sen varmistamiseen, että koodi toimii oikein.
Ohjelmistokehityksessä testaus on ratkaisevan tärkeää koodin oikeellisuuden ja toimivuuden varmistamiseksi.
Keskustelussa käsitellään muun muassa testauksen väärinkäyttöä, tyyppijärjestelmien ja testien tehokkuutta sekä koodipohjien uudelleenrakentamisen haasteita.
Teknisen tiukkuuden asettaminen etusijalle ja testausstrategioiden mukauttaminen ohjelmakontekstin mukaan ovat ratkaisevia tekijöitä ohjelmistojen laadun ylläpitämisessä ja virheiden ehkäisemisessä.
Waterloon yliopiston tutkimus osoittaa, että henkilöt, jotka usein harrastavat "vakuuttavaa paskanjauhantaa", ovat alttiita valheellisten uutisten ja väärän tiedon pettämiselle.
Tutkimus paljastaa, että näillä henkilöillä on vaikeuksia erottaa tosiasiaa fiktiosta, mikä tekee heistä alttiimpia uskomaan epätarkkoja mutta suurelta kuulostavia tietoja.
Tutkimuksessa korostetaan yhteyttä vakuuttavan kusetuksen ja yksilöiden totuuden erottamisen haasteiden välillä ja korostetaan väärän tiedon torjunnan merkitystä.
Keskustelussa keskitytään harhaanjohtavien toimintatapojen ja petetyksi tulemisen väliseen yhteyteen erityisesti myyjien keskuudessa, ja siinä korostetaan myynnin moraaliin liittyvi ä kysymyksiä sekä harhaanjohtavien strategioiden tunnistamisen vaikeutta.
Siinä tarkastellaan "paskanjauhamisen" psykologiaa, korostetaan kriittisen ajattelun merkitystä ja varoitetaan saavuttamattomien tavoitteiden asettamisen vaaroista henkilökohtaisissa ja ammatillisissa yhteyksissä.
Keskustelussa analysoidaan myös BS:n laajaa esiintymistä eri skenaarioissa ja sitä, miten se vaikuttaa päätöksentekoprosesseihin. Tavoitteena on parantaa petoksen ymmärtämistä ja hallintaa ihmissuhteiden välisissä, kaupallisissa ja akateemisissa tilanteissa.
Artikkelissa käsitellään URL-osoitteiden jäsentämiseen liittyviä haasteita Pythonissa ja korostetaan urllib-moduulin ja WHATWG:n URL-spesifikaation välisiä eroja.
Esittelee Ada-hankkeen nopeana URL-osoitteiden analysointikirjastona, joka noudattaa WHATWG-määrittelyä ja tarjoaa Python-sidoksia.
Python-sidonta can_ada esitetään nopeampana vaihtoehtona kuin ada-python-sidonnat, ja se osoittaa, että URL-osoitteiden jäsentäminen on tehokkaampaa kuin urllib.parse.
Keskustelu pyörii URL-osoitteiden jäsennyksen ympärillä Pythonissa, ja siinä korostetaan, että Scrapyyn tarvitaan parannettu URL-osoitteiden jäsennin tehokkuuden ja WHATWG-standardien mukaisuuden vuoksi.
Ada Lovelacen innoittama Ada-URL-jäsennin esitellään, mikä herättää keskustelua tietoturvariskeistä, joita oletusarvoinen jäsennin vaihdetaan kolmannen osapuolen vaihtoehtoon.
URL-osoitteiden jäsennykseen liittyviä haasteita, kuten standardien eroavaisuuksia ja yleisten kirjastojen tietoturvaongelmia, hahmotellaan ja tarjotaan vaihtoehtoisia ratkaisuja ja tekijöitä täsmällisen jäsennyksen varmistamiseksi.
Y Combinatorin toimitusjohtaja Michael Seibel siirtyy ohjaamaan startup-yritysten perustajia suoraan organisaation uudelleenjärjestelyjen keskellä.
Entinen toimitusjohtaja keskittyy nyt mentoroimaan neljäsosaa kustakin erästä, painottaa perustajien mentorointia ja pienempiä ryhmäkokoja YC:ssä.
Artikkelissa käsitellään YC:n kehitystä, kovaa kilpailua, Seibelin menestyksekästä uraa ja erilaisia teknologia-aiheita, mutta siihen sisältyy myös WIRED-lehden tilaustarjous.
Keskustelussa tarkastellaan Y Combinatorin roolia, johtajuuden vaihtumista, ristiriitoja ja perustajien hyväksikäyttöä startup-yrityksissä, ja korostetaan valvontaa, taloudellisia kannustimia ja teknologiaan keskittyvää hakkeriyhteisöä.
Siinä käsitellään monimuotoisuuden merkitystä päätöksenteossa, sukupolvien välisiä johtamiseroja ja huolta siitä, että tekoälyn tuottamat kommentit hallitsevat foorumia.
Lisäksi tutkitaan yritysuutisten merkitystä, sisältömieltymyksiä ja Y Combinatorin vähäistä tunnettuutta organisaationa.
Artikkelissa tuodaan esiin virrankulutuksen ja lämmönhallinnan haasteita sirusuunnittelussa keskittyen 3D-IC- ja sirutekniikan kaltaisiin kehittyneisiin teknologioihin.
Siinä korostetaan tehokysymysten vaikutusta puolijohdeteollisuuden suorituskykyyn, luotettavuuteen ja kustannuksiin ja korostetaan innovatiivisten ratkaisujen, kuten takapuolen virransyötön ja uusien transistorirakenteiden, merkitystä.
Asiantuntijat keskustelevat EDA:sta, MEMS:stä, tekoälystä, turvallisuudesta ja kehittyneistä pakkauksista ja korostavat yhteistyön, standardien ja teknologisen kehityksen merkitystä näiden haasteiden tehokkaassa ratkaisemisessa.
Keskustelussa keskitytään sirujen lisääntyvään virrankulutukseen, ja pääpaino on ARM-sirujen ja x86-sirujen välisessä vertailussa ja niiden tehokkuudessa.
Käänteislaskentaa pidetään mahdollisena ratkaisuna virrankulutuksen vähentämiseen erityisesti kvanttitietokoneiden osalta.
Keskustelussa käsitellään myös vaikeuksia, jotka liittyvät suorituskyvyn ja energiatehokkuuden tasapainottamiseen siruja suunniteltaessa.