Liittovaltion viestintäkomissio on äänestänyt verkon neutraliteettisääntöjen palauttamisesta, jotta internet-palveluntarjoajat eivät voisi estää tai hidastaa kilpailijoiden palveluja.
Tämä päätös uudistaa hallituksen laajakaistayhtiöiden valvontaa, mikä todennäköisesti johtaa alan oikeustaisteluihin.
Alun perin Obaman kaudella käyttöön otetut säännöt poistettiin Trumpin hallinnon aikana, mutta nyt ne herättävät uudelleen keskustelua vapaasta internetistä ja saavat sekä kannatusta että kritiikkiä.
Keskustelussa käsitellään FCC:n palauttamia verkon neutraliteettisääntöjä sekä keskusteluja Internet-palveluntarjoajien vaatimusten noudattamisesta aiheutuvasta taakasta, hallituksen sääntelystä ja verkon neutraliteettilakien yhteiskunnallisista vaikutuksista.
Eri näkökulmia poliittiseen dynamiikkaan, monopoleihin, libertarismiin ja valtion virastojen osallistumiseen päätöksentekoon tarkastellaan samoin kuin Internet-palveluntarjoajien käytäntöjä ja kumoamisen seurauksia.
Keskustelussa käsitellään republikaaniseen puolueeseen kohdistuvaa kritiikkiä, lainsäädännöllistä päätöksentekoa, polarisaation vaikutuksia poliittiseen keskusteluun, tiedotusvälineiden vaikutusta sekä vaikutuksia marginaaliryhmiin ja sosiaaliseen edistykseen.
Microsoft on yhteistyössä IBM:n kanssa julkistanut MS-DOS 4.00:n lähdekoodin MIT-lisenssillä, joka sisältää beta-binäärit, asiakirjat ja levykuvat.
MS-DOS 4.00:n 8086-kokoonpanokoodi, merkittävä historiallinen teos, jaetaan avoimen innovoinnin edistämiseksi entisen Microsoftin teknologiajohtajan Ray Ozzien kanssa käydyn keskustelun jälkeen.
Lähdekoodi on saatavilla GitHubissa, joten käyttäjät voivat käyttää sitä aidoilla laitteistoilla tai emulaattoreilla.
Keskustelussa käsitellään vanhojen ohjelmistojen, kuten MS-DOS:n, avointa ulkoistamista, ohjelmoinnin terminologisia muutoksia ja kielen herkkyyttä.
Microsoftin viimeaikaiset toimet GitHubissa, mukaan lukien historiallisten MS-DOS-tiedostojen, mukaan lukien Multi-tasking MS-DOS beta, julkaiseminen ja poistaminen, tuodaan esiin ja niistä keskustellaan.
Canvas-confetti-moduuli mahdollistaa räätälöidyt konfettianimaatiot verkkosivuille ja tarjoaa säädettäviä parametreja, kuten nopeuden, painovoiman, muodot ja värit.
Käyttäjät voivat parantaa suorituskykyä välimuistiin tallentamalla matriisiarvoja, poistaa liikkeen käytöstä, luoda mukautettuja muotoja, muuttaa kankaan kokoa, hyödyntää verkkotyöntekijöitä ja pysäyttää tai poistaa animaatioita.
Moduulissa esitellään esimerkkejä erilaisten konfettianimaatioiden luomisesta, niiden käynnistämisestä eri menetelmillä ja jatkuvien animaatioiden ylläpitämisestä eri suunnista.
Keskustelussa tarkastellaan GitHubissa olevien front-end-konfetti-animaatiokirjastojen hyödyntämistä suorituskykyisten animaatioiden kehittämiseksi käyttäen canvas- ja pointeritapahtumia.
Käyttäjät vaihtavat henkilökohtaisia anekdootteja ja näkemyksiä konfettianimaatioista eri sovelluksissa ja esittävät erilaisia näkemyksiä niiden tehokkuudesta.
Keskustelussa käsitellään konfettien historiaa, niiden roolia juhlallisuuksissa ja jopa simuloidussa ympäristössä elämisen käsitettä sekä keskustellaan teknisestä toteutuksesta, JavaScriptin vaikutuksista yksityisyyteen ja vaihtoehtoisista menetelmistä verkkoanimaatioita varten.
TSMC esitteli edistyksellisen 1,6 nm:n prosessitekniikan, A16:n, joka sis ältää takapuolen virransyöttöverkon (BSPDN) ja portin ympärillä olevat nanolevy-transistorit (GAA).
A16:n suorituskyky, tehokkuus, virrankulutus ja transistoritiheys ovat paremmat kuin edeltäjänsä, ja se kilpailee Intelin 14A-solmun kanssa.
BSPDN:n ja erityisesti Super Power Railin (SPR) käyttöönotto A16:ssa lisää sen monimutkaisuutta, mutta tarjoaa huomattavia etuja tekoäly- ja HPC-prosessoreille.
TSMC esitteli huippuluokan 1,6 nm:n prosessin, jossa on takapuolen virransyöttö, kun taas Intel käyttää DSA-tekniikkaa 1,4 nm:n prosessissa, mikä korostaa alan suorituskykyyn keskittymistä.
Keskusteluissa käsitellään muun muassa puolijohdevalmistuksen ylivaltaa, transistoritiheyttä, sirusuunnittelun optimointia ja EUV-litografiatekniikan esteitä.
AI/HPC-prosessoreiden edistysaskeleet, läpivientikiekot, volframin käyttö valmistuksessa ja piiteknologian monimutkaisuus ovat myös keskustelun keskeisiä kohtia, joissa korostetaan puolijohdealan jatkuvaa kehitystä ja haasteita.