Artikkelissa arvostellaan NASAn Artemis-ohjelmaa sen monimutkaisuuden, korkeiden kustannusten ja tehottomuuden vuoksi verrattuna Apollo-operaatioihin, vaikka teknologinen kehitys onkin ollut nopeaa.
Keskeisiä kritiikkikohteita ovat Space Launch Systemin (SLS) korkeat kustannukset ja vanhentunut teknologia, Orion-avaruusaluksen suunnitteluhaasteet sekä Near-Rectilinear Halo Orbitin (NRHO) käyttöön liittyvä monimutkaisuus ja riski.
Kunnianhimoista aikataulua, jonka mukaan ihmiset olisi saatava takaisin kuuhun vuoteen 2026 mennessä, pidetään epärealistisena, sillä se saattaa viivästyä ja kustannukset kasvavat, mikä saattaa johtaa miehitetyn kuuhunlaskeutumisen jatkuvaan lykkäämiseen.
Keskustelussa verrataan Apollo-operaation innovatiivisia ratkaisuja kuuhun matkustaessa nykypäivän avaruustutkimuksen haasteisiin ja tuodaan esiin monimutkaisuutta ja riskejä.
Siinä arvostellaan NASAn tehottomuutta, byrokraattisia käytäntöjä ja vanhentunutta teknologiaa ja verrataan niitä SpaceX:n innovatiivisiin lähestymistapoihin.
Keskustelussa korostetaan NASAn Artemis-ohjelman poliittisia ja taloudellisia rajoitteita, kannatetaan kustannustehokkaampia robottilentoja ja tutkitaan avaruustutkimuksen motiiveja ja hyötyjä.
Kris Hansen, 3M:n kemisti, havaitsi vuonna 1997, että ihmisveressä oli PFOS:ää, haitallista kemikaalia, mutta esimiehet pysäyttivät hänen tutkimuksensa ja vakuuttivat hänet sen turvallisuudesta.
Vuosikymmeniä myöhemmin EPA määrää PFAS-kemikaalien poistamisesta juomavedestä, mikä paljastaa, että 3M tiesi PFOS:n myrkyllisyydestä jo 1970-luvulta lähtien, mutta jatkoi tuotantoaan.
Huolimatta 12,5 miljardin dollarin ratkaisusta PFAS-saasteiden aiheuttaman saastumisen korjaamiseksi, täydet kustannukset ja vastuu ovat edelleen ratkaisematta, ja Hansen toimii nyt vapaaehtoisena ympäristönsuojelussa.
3M:n johtajat suostuttelivat tutkija Johnsonin salaamaan PFOS-kemikaaleista tehdyt haitalliset havainnot, mikä on osoitus kulttuurista, joka estää tällaisten huolenaiheiden käsittelyä.
Keskustelussa kritisoidaan 3M:n salailua ja eettisiä kysymyksiä ja vaaditaan riippumatonta tutkimusta, tiukempaa sääntelyä ja ankaria rangaistuksia yritysten väärinkäytöksistä.
Tekstissä korostetaan tarvetta parantaa ilmiantajien suojelua ja järjestelmällisiä uudistuksia, jotta yritykset ja johtajat saadaan vastuuseen epäeettisestä toiminnasta.
Operaatio CHARM (charm.li) tarjoaa piraattikorjausoppaita, pääasiassa ALLDATAn käsikirjoja, vuoteen 2013 asti, sillä uudemmat käsikirjat ovat tilauspohjaisia ja niitä on vaikeampi arkistoida.
Palvelu on yleisempi Pohjois-Amerikassa, mutta se ei kata tiettyjä malleja, etenkään Yhdysvaltojen ulkopuolisia ajoneuvoja, ja sitä arvostellaan tekijänoikeuksien rikkomisesta ja puutteellisista tiedoista.
Nykyaikaisissa autojen käsikirjoissa korostetaan osien vaihtoa yksityiskohtaisen vianmäärityksen sijaan, mikä tekee korjauksista haastavampia satunnaisille mekaanikoille, koska tarvitaan erikoislaitteita.
Uber siirsi yli biljoona pääkirjatietoa DynamoDB:stä räätälöityyn LedgerStoreen (LSG) kustannustehokkuuden lisäämiseksi, arkkitehtuurin yksinkertaistamiseksi ja suorituskyvyn parantamiseksi.
Siirto käsitti 1,2 PB muuttumattomia tietueita ja 0,5 PB toissijaisia indeksejä, jolloin varmistettiin tietojen täydellisyys ja oikeellisuus toimintoja häiritsemättä ja saavutettiin 99,99 prosentin tarkkuus.
Prosessissa hyödynnettiin Apache Sparkia suurten tietomäärien käsittelyyn ja ratkaistiin koodivirheiden ja RPC-aikakatkaisujen kaltaiset haasteet nopeudenrajoittimilla ja konservatiivisilla käyttöönottostrategioilla, ja kahden vuoden siirtymä saatiin päätökseen ilman seisokkiaikaa.
Uberin 1,7 petatavun pääkirjatietojen siirtäminen DynamoDB:stä SQLiteen on epäkäytännöllistä SQLiten skaalautuvuuden ja suuren kirjoitusmäärän rajoitusten vuoksi.
Keskustelussa kritisoidaan Uberin kustannussäästöstrategioita ja kyseenalaistetaan räätälöityjen ratkaisujen toteutettavuus ja piilokustannukset verrattuna DynamoDB:n kaltaisiin kaupallisiin pilvipalveluihin.
Keskustelussa korostetaan tehokkaan tietojen tallentamisen merkitystä, yritysjärjestelmien siirtämisen monimutkaisuutta sekä perusteellisen dokumentoinnin ja luotettavien vertailuarvojen tarvetta asiakkaiden houkuttelemiseksi.
Hertz on virheellisesti veloittanut asiakkailta bensiiniä sähköajoneuvojen (EV), erityisesti Teslan, vuokrauksessa yli vuoden kestäneen "järjestelmävirheen" vuoksi.
Yhtiö on korjannut ongelman ja tarjoaa palautuksia ja hyvityksiä asiakkaille, joita asia koskee, mutta asiakaspalvelua on kritisoitu siitä, että se on vaikeasti tavoitettavissa.
Nämä laskutusvirheet ja asiakaspalveluhaasteet ovat johtaneet tyytymättömyyteen ja voivat mahdollisesti estää tulevia sähköautojen vuokrauksia Hertziltä.
Hertziä on syytetty Teslan vuokraajien veloittamisesta bensiinistä, mikä korostaa autonvuokrausalan laajempia kyseenalaisia laskutuskäytäntöjä, kuten EZ Passin kaltaisista palveluista perittäviä kohtuuttomia maksuja ilman selkeää ilmoitusta.
Asiakkailla on vaikeuksia kiistää nämä maksut sekavien laskujen ja pienellä painettuun tekstiin perustuvien ongelmien vuoksi, mikä johtaa turhautumiseen ja näiden yritysten välttämiseen; ongelmia ovat muun muassa virheelliset maksut, hitaat palautukset ja painostava myyntitaktiikka.
Keskustelussa korostetaan tarvetta tiukempaan sääntelyyn ja kuluttajansuojaan ja ehdotetaan tiukempia rangaistuksia yritysten väärinkäytöksistä, tiukempia kuluttajansuojalakeja ja mahdollisia oikeussuojakeinoja vähäisiä vaateita käsittelevissä tuomioistuimissa tai lainsäädäntötoimissa.
Kirjoittaja yritti ylittää 3,14 GHz:n ylikellotuksen Raspberry Pi 5:llä, mutta havaitsi järjestelmän epävakaaksi 3,3 GHz:n taajuudella.
Tämän saavuttamiseksi kirjoittaja kiersi Raspberry Pi:n laiteohjelmiston asettaman 1 voltin rajoituksen muokkaamalla järjestelmämuistia ja luomalla palvelun suorittimen taajuuden ja jännitteen hallintaa varten.
Korkeammasta kellotaajuudesta huolimatta suorituskyvyn kasvu oli minimaalista, mikä viittaa siihen, että vaivannäkö ei ehkä kannattanut.
Käyttäjä nimeltä jonatron ylikellotti Raspberry Pi 5:n 3,14 GHz:n kellotaajuuteen, mikä ylittää Jeff Geerlingin asettaman aiemman 3,3 GHz:n ennätyksen.
Keskusteluissa korostettiin, että BCM2712-sirun optimaalinen oletusnopeus on 2,4 GHz, koska suuremmilla nopeuksilla saavutettava hyöty pienenee ja virrankulutus kasvaa.
Keskustelussa keskusteltiin muun muassa jäähdytysmenetelmistä, suorituskykyvertailuista vanhempiin suorittimiin ja laitteistokiihdytystuen puuttumisesta Raspberry Pi 5:n Linux-ytimen päälinjan ytimestä.
Kirjoittaja käsittelee paradoksia, jossa sekä työnhakijat että työnantajat kamppailevat löytääkseen sopivia vastauksia, sillä työpaikkailmoitukset ovat usein joko liian spesifisiä tai liian laajoja.
Ne korostavat työpaikkailmoitusalustojen korkeita kustannuksia ja väärien ehdokkaiden palkkaamiseen liittyviä riskejä, erityisesti startup-yrityksille.
Kirjoittaja pyytää muilta tahoilta tietoa tehokkaista ratkaisuista ja kokemuksista, joiden avulla voidaan kuroa umpeen kuilu työpaikkailmoitusten ja todellisten työvaatimusten välillä.
Työmarkkinoilla vallitsee paradoksi, jossa työnhakijat kamppailevat työnsaannin kanssa ja työnantajat eivät löydä sopivia ehdokkaita, koska työpaikkailmoitukset eivät sovi yhteen ja odotukset ovat epärealistisia.
Teknologia-alan rakenteellista työttömyyttä pahentavat taitojen epäsuhta ja tehottomat rekrytointikäytännöt, kuten algoritmiset suodattimet ja standardoimattomat opetussuunnitelmat.
Ratkaisuehdotuksissa ehdotetaan muun muassa uudelleenkoulutusta, haastattelujen yksinkertaistamista, keskittymistä olennaisiin taitoihin ja verkostoitumisen parantamista, mutta samalla kritisoidaan älykkyystestien käyttöä, ulkomaille siirtämistä ja tarvetta parempaan henkilöstökoulutukseen ja työntekijöiden sitouttamisstrategioihin.
Codean Labs löysi Mozillan PDF.js:stä haavoittuvuuden CVE-2024-4367, joka mahdollistaa JavaScriptin mielivaltaisen suorittamisen, kun haitallinen PDF-tiedosto avataan, mikä aiheuttaa merkittäviä turvallisuusriskejä.
Tämä haavoittuvuus koskee kaikkia Firefoxin käyttäjiä ja voi johtaa XSS (Cross-Site Scripting) -hyökkäyksiin ja mahdolliseen natiivin koodin suorittamiseen Electron-sovelluksissa.
Ongelmaa voidaan lieventää päivittämällä PDF.js versioon 4.2.67 tai uudempaan, tarkistamalla riippuvuudet ja säätämällä suojausasetuksia; ongelma paljastettiin Mozillalle 26. huhtikuuta 2024, ja korjaukset julkaistiin toukokuun puoliväliin 2024 mennessä.
CVE-2024-4367 on PDF.js:n tietoturva-aukko, joka mahdollistaa mielivaltaisen JavaScriptin suorittamisen, mikä voi johtaa XSS-hyökkäyksiin (Cross-Site Scripting).
Keskustelussa korostetaan verkkoturvallisuuden monimutkaisuutta, erityisesti asiakaspuolen JavaScriptiä ja epäluotettavia syötteitä, ja ehdotetaan PDF-katseluohjelmien eristämistä eri lähteisiin.
Osallistujat keskustelevat PDF.js:n käytön turvallisuusvaikutuksista keskittyen XSS-riskeihin ja suosittelevat vankkojen sisällönsuojauskäytäntöjen käyttöönottoa PDF.js:ää sisältävissä sovelluksissa, kuten Electron-sovelluksissa.
Kirjoittaja painottaa, että C-ohjelmoinnissa oikeellisuus, luettavuus, yksinkertaisuus ja ylläpidettävyys ovat nopeuden edelle, ja kannattaa selkeää ja ylläpidettävää koodia ennen optimointia.
Tärkeimpiä käytäntöjä ovat nykyaikaisten C-standardien käyttö (mieluiten C11), epästandardien laajennusten välttäminen, välilyöntien käyttö välimerkkien sijasta, rivien pitäminen alle 79 merkin pituisina ja johdonmukaisen amerikkalaisen englannin kielen käyttäminen koodissa ja dokumentaatiossa.
Oppaassa kehotetaan välttämään monimutkaisia ehdollisia lausekkeita, kytkentälausekkeita ja makroja, jotka hämärtävät kontrollin kulkua, ja suositellaan const:n käyttöä muuttumattomuuden takaamiseksi, merkitsemättömien tyyppien välttämistä ja muuttumattomien tietorakenteiden ja puhtaiden funktioiden suosimista.
Kirjan "C Style: Lempikäytäntöjäni C-ohjelmoinnissa" käsittelee kehittyviä näkemyksiään koodaustyylistä, jossa korostetaan mekanistista täytäntöönpanoa ja reaaliaikaista palautetta koodin laadun parantamiseksi.
Keskeisiä aiheita ovat muun muassa luettavuuden ja suorituskyvyn tasapainottaminen, ennenaikaisen optimoinnin välttäminen ja kontekstiriippuvaisten päätösten tekeminen sulautetussa ohjelmoinnissa.
Keskustelussa käsitellään koodausstandardeja, kuten 80 merkin rivirajoitusta, tabulaattoreita ja välilyöntejä, sekä parhaita käytäntöjä, kuten Clangin puhdistusohjelmien käyttöä, riippuvuuksien hallintaa ja muuttujien laajuuden minimointia.
Pekka Väänäsen artikkeli lofibucket.com-sivustolla käsittelee Revision 2017 -demojuhlissa esitellyn 64k-interon "Guberniya" luomista, tarjoaa johdannon demosceneen ja yksityiskohtaisen jälkipuinnin projektista.
Kuuden hengen tiimi kehitti projektin neljän kuukauden aikana käyttäen C++:aa, OpenGL:ää ja erilaisia renderointitekniikoita. Projektissa on vaikutteita Half-Life 2:sta, islantilaisista maisemista ja elokuvasta "Koyaanisqatsi".
Teknisiin kohokohtiin kuuluu Visual Studio 2013:n käyttö, mukautettu näppäimistökoukku suoraa varjostinmuokkausta varten, GNU Rocket fork animaatioita varten, raymarching hg_sdf-kirjastolla ja mukautettu GPU-pohjainen diskreetti Fourier-muunnos äänen aikajännittämistä varten.
Keskustelussa keskitytään 64 kilotavun introihin, 64 kilotavun tiedostokokoon rajoitettuun digitaalisen taiteen muotoon, jossa luovaa prosessia korostetaan teknisten selitysten sijaan.
Osallistujat huomasivat, että demoscene-yhteisössä on siirrytty kohti pienempiä introja (4k/1k), koska 64k:n introjen tekeminen vaatii paljon työtä, ja ehdottivat, että luomisprosessi tallennettaisiin tai lähetettäisiin suorana lähetyksenä luovan matkan tallentamiseksi.
Keskustelussa korostetaan kehittyviä odotuksia ja parempia työkaluja, jotka tekevät laadukkaiden 64k-esittelyjen tuottamisesta yhä vaativampaa.
"Policy Reflections on our Responsible Scaling Policy" -kirjoituksessa kerrotaan yksityiskohtaisesti vastuullisen skaalauspolitiikan (Responsible Scaling Policy, RSP) kehittämisestä turvallisuusvirheiden ja kehittyneiden mallien väärinkäytön estämiseksi. Siinä korostetaan vankkoja turvallisuusstandardeja ja iteratiivista politiikan laajentamista.
Keskeisiä sitoumuksia ovat muun muassa "Red Line Capabilities" -valmiuksien tunnistaminen ja testaaminen, ASL-3-standardin toteuttaminen tiukan turvallisuuden varmistamiseksi ja monitieteisen ryhmän muodostaminen, jotta voidaan integroida käytäntöjä esimerkiksi ydinturvallisuuden ja kyberturvallisuuden aloilta.
Järjestön tavoitteena on edistää alan yhteistyötä ja tiedottaa hallituksille riskinhallintakehyksistä, joista on tarkoitus keskustella Soulin tekoälyhuippukokouksessa.
Anthropicin "Responsible Scaling Policy" pyrkii käsittelemään riskialttiita tekoälyominaisuuksia, kuten bioaseita ja kyberturvallisuusuhkia, korostamalla tulevia riskejä ja tiukkoja rajoitustoimenpiteitä.
Arvostelijoiden mukaan politiikka on liian lempeää ja perustavanlaatuista, ja he vaativat tiukempia standardeja, parempaa tekoälyn autonomiaa sekä tasapainoa innovoinnin ja turvallisuuden välillä.
Keskustelussa korostuvat erilaiset näkemykset tekoälyn turvallisuudesta, läpinäkyvyydestä ja eettisistä vaikutuksista. Jotkut korostavat vastuullista kehitystä ja yleistä ymmärrystä, kun taas toiset uskovat, että tekoälyn riskejä liioitellaan markkinointi- tai sääntelytarkoituksessa.
Generatiivisessa taiteessa taideteoksia luodaan autonomisten prosessien avulla käyttäen satunnaisuuden, sääntöjen ja luonnollisten järjestelmien kaltaisia elementtejä. PRNG:t tuovat vaihtelua ja todellista satunnaisuutta, joka on peräisin luonnonilmiöistä.
Tekstissä tuodaan esiin Vera Molnarin kaltaisia uranuurtajia ja tutkitaan proseduraalista sukupolvea, sääntöpohjaista taidetta ja emergenttiä käyttäytymistä, ja mainitaan esimerkkeinä Sol LeWittin ohjeet ja Conwayn Game of Life.
Taiteilijan ja koneen välisen kontrollin tasapainoa korostetaan esimerkkien avulla datapohjaisesta ja tekoälytaiteesta, ja artikkelissa kannustetaan tutkimaan ja innovoimaan edelleen generatiivisen taiteen kehittyvää alaa.
Generatiivista taidetta käsittelevässä keskustelussa tarkastellaan erilaisia työkaluja, historiallisia konteksteja ja koodauskieliä, kuten Swift ja JavaScript, ja tuodaan esiin alustoja, kuten Context Free Art ja AARON.
Kirjoittajat keskustelevat generatiivisen taiteen kaupallistamisesta NFT:iden avulla, taiteellisen nautinnon ja kaupallisen kannattavuuden tasapainottamisesta sekä satunnaisuuden ja algoritmien roolista taiteen luomisessa.
Keskustelussa käsitellään myös tekoälyn vaikutusta perinteisiin taiteenaloihin, avoimen lähdekoodin ratkaisujen mahdollisuuksia sekä inhimillisen yhteyden ja kerronnan tarvetta generatiivisissa tuotoksissa.
GitHub-arkistossa "dheera/scripts" on skripti nimeltä "ffmpeg-english", jossa on 50 riviä koodia.
Arkisto on kerännyt 8 haaraa ja 45 tähteä, mikä osoittaa kohtalaista kiinnostusta ja sitoutumista.
Se sisältää kattavat ominaisuudet, kuten ongelmat, vetopyynnöt, toimet, projektit ja wikin sekä viimeisimmän toimitushistorian ja tiedostojen metatiedot.
GitHub-keskustelussa keskitytään kuvien kaappaamiseen /dev/video0:sta joka sekunti ffmpeg:llä, ja käyttäjät ehdottavat vaihtoehtoja, kuten GitHub Copilot CLI:tä, ja ilmaisevat tietoturvaongelmia tekoälyn luomista komennoista.
Käyttäjät suosittelevat työkaluja, kuten aichat ja subprocess.Popen, turvallisempaan suoritukseen ja keskustelevat tekoälyn komentojen generoinnin mukavuuden ja turvallisuuden välisestä tasapainosta.
Keskustelussa korostetaan, että on tärkeää ymmärtää ja tarkistaa komentoja, olivatpa ne sitten tekoälyn tuottamia tai ihmisen kirjoittamia, ja keskustellaan tekoälyn integroimisesta komentoriviliittymiin Docker-konttien ja käyttäjän vahvistusten kaltaisten varotoimien avulla.
Artikkelissa esitellään yksinkertaistettu menetelmä perspektiivivääristymien korjaamiseksi tekstivalokuvissa muunnettujen ellipsien avulla, joka on saanut inspiraationsa Carlos Merino-Gracian et al. monimutkaisesta menetelmästä.
Menetelmässä käytetään kynnysarvoja ja yhdistettyjen komponenttien merkitsemistä kirjainten erottamiseksi, minkä jälkeen kuvaa säädetään homografioiden (8-parametrinen matriisi) avulla siten, että kirjainten muodot ovat yhtenäisiä.
Menetelmä, joka sisältää perspektiivi-, rotaatio- ja vinomuunnoksia, on tehokas, ja koodi on saatavilla GitHubissa, vaikka se ei olekaan uusinta uutta.
Artikkelissa käsitellään menetelmää, jolla korjataan tekstin perspektiivivääristymiä lineaarialgebran, matriisikerronnan ja Hough-muunnoksen avulla.
Tämä tekniikka ei edellytä sanojen tai sivujen rajojen tunnistamista, mikä on joidenkin mielestä monimutkaista mutta mahdollisesti hyödyllistä eri tilanteissa.
Keskustelussa keskustellaan menetelmän monimutkaisuudesta, tehokkuudesta ja vaihtoehdoista tekstin oikaisemiseksi erityisesti kuvissa.