Scarlett Johansson kieltäytyi OpenAI:n pyynnöstä käyttää hänen ääntään "Sky"-ominaisuudessa, mutta he käyttivät kloonattua versiota ilman hänen suostumustaan demossa, mikä johti sen poistamiseen oikeudellisen väliintulon jälkeen.
Tapaus on herättänyt kritiikkiä toimitusjohtaja Sam Altmania kohtaan epäeettisistä käytännöistä ja herättänyt huolta avoimuudesta ja vastuullisuudesta teknologiajohtajuudessa.
Kiista korostaa suostumuksen välttämättömyyttä sekä julkkiksen kuvan käyttämiseen ilman nimenomaista lupaa liittyviä mahdollisia oikeudellisia ja PR-riskejä.
Blogikirjoituksessa perehdytään "valistusohjelmistoon" eli ohjelmistoihin, jotka muokkaavat merkittävästi ohjelmoijan järjestelmäsuunnittelun lähestymistapaa.
Kirjoittaja kertoo matkastaan UNIXin ja Gitin kaltaisten versiohallintajärjestelmien parissa sekä siirtymisestään Vimistä Emacsiin korostaen Emacsin laajennettavuutta ja Lisp-pohjaista arkkitehtuuria.
He korostavat Boost Graph Libraryn opettavaista arvoa, suosivat Googlen Blaze- ja Bazel-rakennusjärjestelmiä ja kannattavat yksinkertaisia ja tehokkaita työkaluja, jotka ratkaisevat perusongelmia.
Keskustelussa tuodaan esiin erilaisia ohjelmistotyökaluja ja käyttöjärjestelmiä ja keskitytään niiden rooliin koodin todentamisessa, optimoinnissa ja vuorovaikutteisessa oppimisessa, ja työkalujen, kuten Compiler Explorer, Jupyter Notebooks ja Python Tutor, opetukselliset hyödyt korostuvat.
Käyttäjät vertailevat Windowsia, Linuxia ja macOS:ää teknisiin tehtäviin ja keskustelevat käytettävyydestä ja räätälöinnistä, kun taas Dockeria ja Podmania kiitetään asennuksen helppoudesta ja vähäisistä järjestelmävaikutuksista, ja NixOS tunnustetaan räätälöinnistä ja konfiguraationhallinnasta huolimatta jyrkästä oppimiskäyrästä.
Keskustelussa käsitellään erilaisia ohjelmistokehitystyökaluja, kuten Buck2:ta, Dockeria, JUnitia ja TypeScriptiä, ja korostetaan innovatiivisen työkalujen käytön tärkeyttä ja oikeiden työkalujen löytämistä yksilöllisiin tarpeisiin ja mieltymyksiin.
EU-komissaari Ylva Johanssonin johtamassa Going Dark -aloitteessa ehdotettiin laajoja valvontatoimia, joissa tekoälyä käytetään kaiken viestinnän seurantaan lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjunnan varjolla.
Chat Control -nimellä tunnettu ehdotus kohtasi huomattavaa vastustusta Euroopan parlamentin tietosuojaneuvoston ja YK:n ihmisoikeusneuvoston kaltaisissa elimissä, koska se rikkoi ihmisoikeuslainsäädäntöä, mikä johti sen hylkäämiseen.
Euroopan yhteisöjen tuomioistuin päätti, että salattuun viestintään ei päästä käsiksi, ja korosti yksityisyyden suojaan, massavalvontaan ja hallituksen liialliseen toimintaan liittyviä huolenaiheita.
Ehdotetun EU:n lakiehdotuksen tarkoituksena on lisätä valvontaa kuuntelemalla kansalaisten viestejä, mutta jättää poliitikot ja poliisiviranomaiset ulkopuolelle, mikä herättää merkittäviä huolia yksityisyyden suojasta.
Kriitikot vertaavat lakiehdotusta Orwellin teokseen "1984" ja varoittavat valvomattomasta vallasta ja yksityisyyden suojan heikkenemisestä, varsinkin kun älypuhelimet ja sosiaalinen media ovat välttämättömiä keskeisten palvelujen kannalta.
Keskustelussa käsitellään muun muassa päästä päähän -salausta (E2EE), hallituksen liiallista toimintaa, tekoälyn väärinkäyttöä, tietoturvaa sekä yksityisyyden ja turvallisuuden välistä tasapainoa, mikä heijastaa libertaarista näkökulmaa, joka suhtautuu epäilevästi hallituksen aikomuksiin.
Nykyaikaiset verkkosivustot ja sovellukset ovat vuonna 2024 visuaalisesti vähemmän tiheitä kuin 2000-luvun sivustot ja sovellukset, eli ne näyttävät hajanaisemmilta.
UI (User Interface) -tiheyteen kuuluu visuaalisen ulkoasun lisäksi myös se, kuinka paljon tietoa välitetään ajan mittaan ja miten suunnittelupäätökset lisäävät ohjelmiston arvoa.
Esimerkkejä visuaalisesti tiiviistä käyttöliittymistä ovat Bloombergin terminaali, joka näyttää kattavat markkinatiedot, ja Craigslist, joka tunnetaan lukuisista yksinkertaisista linkeistä ja yksinkertaisista hakutoiminnoista.
Artikkelissa käsitellään käyttöliittymien suunnittelun haasteita eri näytöntiheyksille, erityisesti Reactin kaltaisilla tekniikoilla, ja tuodaan esiin ongelmia, kuten huono skaalautuminen ja vieritys pienillä näytöillä.
Siinä kritisoidaan Reactin kaltaisten kehysten väärinkäyttöä, korostetaan parempien suunnittelukäytäntöjen tarvetta esteettömyyden ja käytettävyyden varmistamiseksi kaikilla laitteilla ja keskustellaan tiheän tiedon ja käyttäjän ymmärtämisen välisestä tasapainosta.
Keskustelussa vertaillaan länsimaista ja aasialaista sovellussuunnittelua, kritisoidaan epäeettisiä käyttöliittymäkäytäntöjä ja korostetaan toiminnallisuuden ja luettavuuden tasapainottamisen tärkeyttä sekä tarkastellaan responsiivisen verkkosuunnittelun (RWD) haasteita ja sen vaikutusta käyttäjäkokemukseen.
Edward Burtynskyn "Shipbreaking"-projektissa tutkitaan suurten alusten purkamista, ja se sai innoituksensa yksirunkoisten alusten käytöstä poistamisesta Exxon Valdezin öljyvuodon jälkeen.
Intiassa ja Bangladeshissa otetut valokuvat kuvaavat teollista prosessia lopullisen kierrätyksen muotona ja korostavat teollisen toiminnan ympäristövaikutuksia.
Burtynskyn teoksissa on ahdistava kauneus, joka viittaa siihen, että luonto voi lopulta vallata takaisin ihmisen toiminnan muuttamat maisemat.
Aihepiiri käsittelee laivanromutusteollisuutta, ja siinä korostetaan ankaria työoloja, ympäristövaikutuksia ja eettisiä ongelmia.
Käyttäjät jakavat henkilökohtaisia anekdootteja, historiallisia vertailuja ja mediaviittauksia, mukaan lukien peli "Hardspace": Shipbreaker" sekä valokuvaajien ja kirjailijoiden teoksia.
Lisäksi tarkastellaan laajempia kysymyksiä, kuten globaalia työvoiman hyväksikäyttöä, ympäristösäädöksiä ja kansainvälisen jätehuollon monimutkaisuutta.
noTunes on macOS-sovellus, joka estää iTunesin tai Apple Musicin käynnistämisen, ja uusi päivitys (versio 3.2 tai uudempi) vaaditaan vanhentuvan sertifikaatin vuoksi.
Sovelluksen voi asentaa Homebrew-ohjelmalla tai suoralla latauksella, ja se tarjoaa ominaisuuksia, kuten käynnistyksen yhteydessä käynnistämisen, päälle/pois kytkemisen valikkorivin kautta ja korvaavan sovelluksen tai verkkosivuston asettamisen.
NoTunes on saatavilla MIT-lisenssillä, mikä tekee siitä ilmaisen ja avoimen lähdekoodin käyttäjille ja kehittäjille.
NoTunes on macOS-sovellus, joka on suunniteltu estämään Apple Musicin automaattinen käynnistyminen, ja se palvelee Spotify-käyttäjiä, jotka ovat turhautuneita Apple Musicin oletuskäyttäytymiseen.
Keskustelu paljastaa Applen ekosysteemiin kohdistuvia laajempia turhautumisia, kuten sovellusten automaattiset käynnistykset, tungettelevat ominaisuudet ja käyttäjän rajallinen valvonta, jotka johtavat muun muassa ei-toivottuun automaattiseen toistoon ja tietojen jakamiseen liittyviin huolenaiheisiin.
Käyttäjät keskustelevat myös laitteistosuosituksista ja suosittelevat vaihtoehtoja Asus- ja HP-kannettaville kestävyysongelmien vuoksi. Lisäksi he ilmaisevat ristiriitaisia tunteita macOS:stä, Windowsista ja Linuxista ja korostavat macOS:n sisäänrakennetun leikepöydän historian puutetta ja huonoa Bluetooth-laitteiden hallintaa.
Kirjoitus "Kameleontti: Chameleon on malliperhe, joka integroi kuvia ja tekstiä käyttämällä varhaiseen fuusioon perustuvaa, token-pohjaista lähestymistapaa.
Chameleon menestyy erinomaisesti esimerkiksi visuaalisten kysymysten vastaamisessa, kuvatekstien tuottamisessa ja sekamodaalisen tiedon tuottamisessa. Se saavuttaa huippuluokan suorituskyvyn kuvatekstien tuottamisessa ja ylittää Llama-2:n pelkän tekstin tuottamisessa.
Se kilpailee suurempien mallien, kuten Mixtral 8x7B:n, Gemini-Pro:n ja GPT-4V:n, kanssa ja usein jopa ylittää niiden suorituskyvyn ihmisten tekemissä arvioinneissa, mikä on merkittävä edistysaskel yhtenäisessä multimodaalisessa asiakirjamallinnuksessa.
Metan uusi multimodaalinen suurkielimalli Chameleon on edistynyt merkittävästi tokenisoinnissa ja modaliteettien välisessä kilpailudynamiikassa sen jälkeen, kun se viisi kuukautta sitten otettiin käyttöön.
Chameleonin kehittäminen vaatii huomattavia laskentaresursseja, mikä herättää huolta avoimen lähdekoodin tekoälyn kestävyydestä korkeiden kustannusten ja yritysten riippuvuuden vuoksi.
Mahdollisia ratkaisuja näihin haasteisiin ovat muun muassa laskentatehokkuuden parantaminen, mallien erikoistuminen ja hajautettu harjoittelu, minkä lisäksi käynnissä on vertailuja muihin malleihin, kuten Googlen Mirasol3B:hen, ja keskustelua yhtenäisestä ja erillisestä modaalisesta käsittelystä.
Tässä blogisarjassa tutustutaan Linuxin nykyaikaisten päätelaitteiden ja komentorivityökalujen mekaniikkaan keskittyen xterm- ja tty-ominaisuuksiin käytännön kokeilujen ja virheenkorjauksen avulla.
Se kattaa käyttäjän vuorovaikutuksen xterm-ohjelman kanssa, komentotulkin viestinnän, taustaprosessit, käyttöoikeuksien hallinnan ja näppäimistösyötteen käsittelyn, käyttäen työkaluja kuten strace, showkey ja xev virheenkorjaukseen.
Sarja sisältää käytännön esimerkkejä järjestelmäkutsujen jäljittämisestä, päätelaitteen käyttäytymisen analysoinnista ja ei-tulostettavien merkkien, UTF-8-koodauksen ja ASCII-/multi-byte-merkkien tunnistamisen ymmärtämisestä, jotka on suunnattu komentorivityökalujen kehittäjille.
Artikkeli "Miten terminaali toimii. Osa 1: Xterm, käyttäjän syöttö" perehtyy päätelaite-emulaattoreiden toimintaan keskittyen Xtermiin ja käyttäjän syötteen käsittelyyn.
Siinä käsitellään historiallisia näkökohtia, kuten päätelaitteiden alkuaikojen rajoituksista johtuvia kirjautumistapoja, sekä päätelaitteiden protokollien kehitystä ja korostetaan niiden monimutkaisuutta ja rajoituksia.
Keskustelussa käsitellään myös sitä, pitäisikö päätelaitteiden pysyä yksinkertaisina tekstipohjaisina välineinä vai kehittyä tukemaan monimutkaisempaa vuorovaikutusta, ja mainitaan nykyaikaiset ratkaisut, kuten graafiseen käyttöliittymään perustuvat järjestelmät ja päätelaitteiden laajennukset, kuten Kitty.
CADmium on kehitteillä oleva avoimen lähdekoodin selainpohjainen CAD-ohjelma, joka hakee yhteisön tukea Discordin kautta.
Hankkeessa pyritään käyttämään 2D-fysiikkasimulaattoria rajoitusten ratkaisemiseen, ja siinä esitellään "Truck", moderni b-rep-ydin Rust-kielellä, joka tarjoaa muistiturvallisuutta ja yhteensopivuutta verkkoon.
CADmium ehdottaa joustavaa mallinnusstrategiaa (Resilient Modeling Strategy, RMS) suunnittelun uudelleenkäytettävyyden parantamiseksi ja hakee apua Rust-ohjelmointiin, laskennalliseen geometriaan, Three.js:n parannuksiin ja rahoitukseen.
CADmium on uusi selainpohjainen, paikallinen CAD-ohjelma, joka käyttää Truckin parametrista ydintä ja jonka tavoitteena on tarjota avoimen lähdekoodin vaihtoehto kaupallisille CAD-ohjelmistoille, kuten SolidWorksille.
Hanke on herättänyt innostusta, koska Truckin avulla voidaan voittaa muiden ytimien rajoitukset, mutta huolenaiheita ovat mahdollinen siirtyminen tilausmalliin ja paikallinen ensin -lähestymistavan säilyttäminen.
Keskusteluissa tuodaan esiin viilojen toteuttamisen monimutkaisuus, reunaviitteiden seuranta sekä Rustin ja WASMin mahdollisuudet CAD-sovelluksissa, ja merkittäviä innovaatioita on nähty avoimen lähdekoodin CAD-ohjelmistoissa, kuten FreeCADissä.
Erlang/OTP 27 esittelee uudistetun dokumentointijärjestelmän, jossa käytetään Markdownia ja ExDocia, mikä parantaa johdonmukaisuutta upottamalla dokumentaatio lähdekoodiin.
Tärkeimpiä ominaisuuksia ovat muun muassa kolmoislauseiset merkkijonot, jotka helpottavat monirivisen tekstin käsittelyä, merkkijonojen literaalien hallintaa parantavat sigilit, uusi JSON-moduuli, prosessitarrat ja parannettu SSL-asiakaspuolen nidonta.
Muita päivityksiä ovat useat jäljitysistunnot, natiivin kattavuuden tuki, uusi profilointityökalu (tprof), uudet ajastintoiminnot, ETS (Erlang Term Storage) -parannukset ja arkistojen poistaminen käytöstä suorituskykyongelmien vuoksi.
Erlang/OTP 27:ää korostetaan sen erinomaisen samanaikaisuusmallin, kevyiden prosessien ja vankan virheenkäsittelyn vuoksi, mikä tekee siitä tehokkaan hajautettujen ohjelmistojen kannalta verrattuna perinteisiin kieliin, kuten C++, C# ja Python.
Uusi Erlang 27 -dokumentaatio, joka ottaa käyttöön Elixirin järjestelmän ja integroituu Gleamin kaltaisiin kieliin, on saanut myönteisen vastaanoton, ja ExDocin käyttöönottoa pidetään merkittävänä parannuksena.
Vahvuuksistaan huolimatta Erlangin staattisen tyypittelyn puute on todettu mahdolliseksi haittapuoleksi suorituskyvylle ja ylläpidettävyydelle suuremmissa projekteissa.
Tekstissä korostetaan immersiivisten, mielekkäiden toimintojen merkitystä perinteisten oppimismenetelmien sijaan ja kannatetaan tasapainoa löytämiseen perustuvan ja strukturoidun oppimisen välillä.
Siinä korostetaan tekoälyn mahdollisuuksia tarjota henkilökohtaista, kontekstirikasta opetustukea, jossa reaaliaikainen ohjaus ja dynaaminen media yhdistyvät oppimisen ja muistin säilyttämisen tehostamiseksi.
Eettiset huolenaiheet tekoälystä opetuksessa otetaan esille, ja puhutaan opiskelijalähtöisen, tutkivan lähestymistavan puolesta, kuten Andy Matuschakin puheessa "How might we learn?" UCSD Design@Large -tapahtumassa.
Keskustelussa kritisoidaan nykyisten tekoälymallien, erityisesti GPT-4:n kaltaisten suurten kielimallien, rajoituksia opetusympäristöissä, koska niissä on paljon virheitä ja harhaanjohtavia tuloksia.
Siinä tarkastellaan Ankin kaltaisten tilavuuksin toistettavien järjestelmien hyötyjä ja haittoja muistin säilyttämisessä ja todetaan niiden tehokkuus ulkoa opettelussa, mutta mahdolliset puutteet syvällisen ymmärtämisen edistämisessä.
Keskustelussa kannatetaan intuitiivisempia, ihmiskeskeisempiä l ähestymistapoja koulutukseen ja ohjelmistosuunnitteluun ja korostetaan, että teknologian on annettava ihmisille enemmän valtaa ja yhdistettävä heidät toisiinsa, mutta samalla on otettava huomioon tietosuojaan liittyvät huolenaiheet.
Gifski on korkealaatuinen pngquanttiin perustuva GIF-kooderi, joka muuntaa videokehykset GIF-kuviksi tehokkailla ristikkäisillä kehyspaleteilla ja ajallisella ditheringillä, jolloin tuloksena on tuhansia värejä kehystä kohti.
Se on ensisijaisesti komentorivityökalu, mutta se voidaan kääntää C-kirjastoksi integroitavaksi muihin sovelluksiin, ja sen suoritettavat tiedostot ovat ladattavissa tai asennettavissa Homebrew- tai Rust-lastin kautta.
Työkalu edellyttää videokuvien viemistä PNG-muodossa, tarjoaa koon ja laadun säätömahdollisuuksia ja tukee dynaamisen kirjaston luomista cargo-c:n avulla, ja se on lisensoitu AGPL 3 -lisenssillä tai uudemmalla lisenssillä, jossa on vaihtoehtoisia lisenssivaihtoehtoja.
Gifski on optimoitu GIF-kooderi, joka tunnetaan helppokäyttöisyydestään ja tehokkaista oletusasetuksistaan, jotka vähentävät ylimääräisten optimointivaiheiden tarvetta.
Käyttäjät arvostavat Gifskin kykyä rakentaa staattisia binääritiedostoja, mikä tekee siitä kätevän sovellusten sisällyttämisen kannalta.
Keskustelussa käydään keskustelua GIF-tiedostojen käytöstä verrattuna nykyaikaisiin tiedostomuotoihin, kuten WebM:ään ja animoituihin PNG-tiedostoihin, ja jotkut käyttäjät suosivat jälkimmäisiä niiden paremman laadun ja ominaisuuksien vuoksi, vaikka GIF-tiedostot ovatkin edelleen suosittuja tietyissä käyttötapauksissa, kuten GitHubin lukutilanteissa.