ICQ, aikoinaan suosittu pikaviestipalvelu, suljetaan 26. kesäkuuta, mikä herättää nostalgiaa ja surua käyttäjissä, jotka muistavat sen varhaiset internet-viestintäpäivät.
Blogikirjoitus "2D Rigid Body Collision Resolution Part 1" esittelee törmäysten käsittelyn perusteet videopeleissä käyttäen tuttuja esimerkkejä, kuten Mario- ja ajopelejä.
Siinä erotetaan toisistaan törmäyksen havaitseminen (risteävien objektien tunnistaminen) ja törmäyksen ratkaiseminen (jälkiseurausten käsittely) ja selitetään, miten pelimoottorit päivittävät objektien sijainnit nopeuksien perusteella.
Kirjoituksessa käsitellään keskeisiä käsitteitä, kuten pintanormaaleja, pistetuotosta ja suhteellista nopeutta, joiden avulla voidaan ymmärtää liikesuuntia ja määrittää, liikkuvatko kohteet toisiaan kohti vai toisistaan poispäin.
Ksassnowskin kirjoittaman "2D Rigid Body Collision Resolution" -kirjoituksen tavoitteena on tehdä jäykän kehon fysiikasta helppokäyttöistä muillekin kuin pelinkehittäjille ja niille, joilla ei ole vahvaa matemaattista taustaa.
Käyttäjät keskustelevat erilaisista fysiikkasimulaatioiden työkaluista ja tekniikoista, kuten WebGL, three.js, matter.js, XPBD ja Box2D, ja jakavat henkilökohtaisia kokemuksia ja projekteja.
Keskustelussa tuodaan esiin pelifysiikan ja oikeiden fysiikkasimulaatioiden välisiä eroja, pelifysiikkamoottoreiden kehitystä ja törmäystunnistuksen monimutkaisuutta.
Perplexica on avoimen lähdekoodin tekoälykäyttöinen hakukone, jonka tavoitteena on tuottaa tarkkoja ja ajankohtaisia hakutuloksia ymmärtämällä käyttäjien kyselyitä.
Se käyttää kehittyneitä koneoppimisalgoritmeja ja SearxNG:tä varmistaakseen käyttäjän yksityisyyden ja ajantasaisen tiedon, ja siinä on paikallisia LLM-malleja (Large Language Models) ja useita hakutiloja.
Asennusta suositellaan Dockerin kautta helppouden vuoksi, mutta myös muita menetelmiä on saatavilla, ja käyttäjät voivat integroida sen selaimiinsa nopeaa käyttöä varten. Yhteisön tukea kannustetaan GitHub-tähtien, lahjoitusten ja panosten kautta.
Perplexica on avoimen lähdekoodin vaihtoehto Perplexitylle, jonka tavoitteena on parantaa yksityisyyttä mahdollistamalla paikallinen käyttö ja välttämällä pilvipalveluun liittyviä ongelmia.
Käyttäjät ehdottavat paikallisten e-kirjojen ja PDF-hakujen integrointia ja ilmaisevat kiinnostuksensa Obsidianin ja Logseqin kaltaisiin työkaluihin, jotta ne toimisivat paremmin useilla laitteilla, mutta ovat myös huolissaan tietojen häviämisestä ja synkronointiongelmista.
Perplexity-nimeen liittyvistä tavaramerkkikysymyksistä käydään keskustelua, jossa korostetaan teknisen innovaation ja oikeudellisten rajoitusten välistä tasapainoa, ja jotkut kannattavat tekoälyteknologian itsehallintaa, jotta riippuvuutta suuryrityksistä voitaisiin vähentää.
Kabosu, ikonisen "Doge"-meemin takana oleva Shiba Inu on kuollut 18-vuotiaana leukemiaan ja maksasairauteen, kuten sen omistaja Atsuko Sato ilmoitti 24. toukokuuta 2024.
Kabosu tuli tunnetuksi internetissä vuonna 2010 Saton blogissa olleen kuvan ansiosta, joka johti "Doge"-meemin syntyyn ja innoitti myöhemmin Dogecoin-kryptovaluuttaan.
Sato adoptoi Kabosun vuonna 2008 pentutehtaan sulkemisen jälkeen ja paljasti sen vakavat terveysongelmat joulukuussa 2022.
Kabosu, ikonisen "Doge"-meemin takana ollut Shiba Inu -koira, on kuollut 18-vuotiaana, mikä on herättänyt pohdintaa internetmeemien kulttuurisesta vaikutuksesta.
Uutinen on herättänyt keskustelua virussisällön luonteesta, suosion arvaamattomuudesta ja meemien historiallisesta kontekstista.
Monet ilmaisivat surunsa ja nostalgiansa ja totesivat Kabosun merkittävän roolin internet-kulttuurissa, ja hänen perintönsä kunniaksi suunniteltiin julkisia hautajaisia.
Daniel Schroeder esittelee räätälöidyn reaaliaikarenderöijän, joka käyttää pieniä vokseleita modernisoidakseen 90-luvun klassisten 3D-pelien, kuten Doomin ja Quaken, visuaalisen tyylin.
Renderöijä yhdistää retroestetiikkaa ja nykyaikaisia tekniikoita, tuottaa erottuvia visuaalisia kuvia matalapolymeerisistä silmistä ja tekstuureista ja käsittelee monimutkaisia asioita, kuten vokseligeometriaa ja proseduraalista generointia.
C++:lla ja Vulkanilla kirjoitetussa projektissa käytetään Blenderiä mallintamiseen, ja se on tarkoitus integroida olemassa oleviin pelimoottoreihin, ja tulevaisuuden suunnitelmissa on dynaamisia elementtejä ja parempaa valaistusta.
Voxel Displacement Renderer tarjoaa modernin käänteen retro-3D-estetiikkaan, joka muistuttaa pikselitaidetta ja varhaisia 3D-pelejä ja herättää nostalgiaa käyttäjien keskuudessa.
Sitä verrataan Unreal Engine 5:n Nanite-tekniikkaan, vaikka se käyttää erilaista vokselipohjaista lähestymistapaa, joka eroaa tekniikaltaan merkittävästi.
Vaikuttavasta visuaalisesta ilmeestä huolimatta renderöijästä puuttuvat varjot ja dynaaminen valaistus, ja yhteisö on kiinnostunut tekemään projektista avoimen lähdekoodin, mikä innostaa jatkokokeiluihin.
Googlen tekoälyn luomat hakutulokset viittasivat virheellisesti The Onionin satiirisiin artikkeleihin tosiasioina, mikä herätti huolta tekoälyn kyvystä erottaa toisistaan uutiset ja satiiri.
Media Mattersin raportissa korostettiin, kuinka oikeistomedia vääristeli FBI:n tavanomaista menettelyä salaliittoteoriaksi, johon Biden ja Trump liittyivät.
Muita aiheita ovat muun muassa Rolling Stonen artikkeli "Cyberpunk 2077" -elokuvasta, joka auttaa toimittajaa syöpähoidon aikana, Guardianin kysely taloudesta annetusta vääränlaisesta tiedosta sekä huoli digitaalisesta rappeutumisesta ja linkkien mädäntymisestä.
Googlen tekoälyn luomat hakutulokset ovat siteeranneet epätarkasti satiirisia lähteitä ja esittäneet vääriä väitteitä, mikä on herättänyt huolta tekoälyn luotettavuudesta ja poliittisesta puolueellisuudesta.
Keskusteluissa käsitellään muun muassa tekoälyn vaikutusta verkkoliikenteeseen, mainosten integroimista tekoälyn vastauksiin ja tarvetta ilmoittaa luotettavuustasot ja mainita lähteet.
Käyttäjät ilmaisevat turhautuneisuutensa tekoälyn sarkasmin ja väärän tiedon käsittelyyn ja keskustelevat Googlen hakualgoritmin rajoituksista ja internetin datan vaikutuksesta tekoälyn koulutukseen.
Kirjoittaja kehitti 27 päivässä Unixin kaltaisen käyttöjärjestelmän nimeltä Bunnix x86_64-kohteille, joka tukee legacy- ja EFI-käynnistystä mutta ei sisällä USB-tukea, vaan vaatii PS/2-näppäimistön.
Bunnixin Hare- ja C-kielellä kirjoitettu ydin sisältää ajurit PCI- ja AHCI-järjestelmille, tukee ext4- ja memfs-tiedostojärjestelmiä ja sisältää kolmannen osapuolen ohjelmia, kuten Vim ja Doom.
Vaikka Bunnix oli toimiva mutta buginen, se toimi oppimiskokemuksena kirjoittajalle, joka aikoo soveltaa näitä oivalluksia aiempaan projektiinsa, Heliokseen, ja näkee potentiaalia yhteisölähtöisiin parannuksiin.
Hacker Newsin keskustelussa syvennytään Unix-kloonin nopeaan kehitykseen, verrataan sitä alkuperäiseen Unixiin ja keskustellaan Unix-signaalien monimutkaisuudesta.
GitHubissa GPLv3:lla GitHubissa saatavilla olevan uudella Hare-ohjelmointikielellä kirjoitetun käyttöjärjestelmän Mastodonista keskustellaan sen hitaammasta koodista, joka johtuu LLVM:n välttämisestä, mikä korostaa yksinkertaisuuden ja suorituskyvyn välistä kompromissia.
Keskustelu korostaa ideologisen puhtauden ja laajemman käytettävyyden välistä jännitettä, sillä Haren kehittäjät ovat päättäneet olla tukematta omia alustoja ja korostavat oikeuttaan asettaa erityiset tavoitteet laajamittaisen suosion edelle.
Tutkijat ovat julkaisseet artikkelin suurten kielimallien tulkinnasta, jossa keskitytään Claude 3 Sonnetiin.
He tunnistivat "piirteitä", erityisiä hermosoluyhdistelmiä, jotka aktivoituvat vastauksena Golden Gate -sillan kaltaisiin käsitteisiin, ja osoittivat, että näiden piirteiden säätäminen voi muuttaa mallin käyttäytymistä.
Muutettu malli, "Golden Gate Claude", on yleisön käytettävissä, mikä osoittaa, että tarkat sisäiset muutokset voivat parantaa tekoälyn turvallisuutta ja ymmärrystä.
Hacker Newsin keskustelussa tuodaan humoristisesti esiin tekoälymallin pakkomielle Golden Gate -siltaan, mikä herättää huvittuneisuutta ja huolta tekoälyn ennakkoluuloista.
Keskustelussa käsitellään tekoälymallien hienosäätöä, turvallisuutta, eettisiä haasteita, väärinkäytön mahdollisuuksia ja mukauttamista erilaisiin arvojärjestelmiin.
Osallistujat keskustelevat kielimallien antropomorfisoinnista, niiden ristiriitojen kanssa kamppailusta ja humoristisista mutta huolestuttavista tuloksista, kuten virheellisistä historiallisista tiedoista ja tekoälyn vastausten kritiikistä.
Lisa Martino-Taylorin vuonna 2011 Missouri-Columbian yliopistossa tekemä väitöskirja tutkii Manhattan-Rochester Coalitionia ja sen salaisia aerosolitutkimuksia St. Louisissa 1950- ja 1960-luvuilla.
Yhdysvaltain armeijan toteuttamat tutkimukset kohdistuivat alhaisen tulotason, pääasiassa vähemmistöihin kuuluville kaupunkialueille, jotta aseistetun säteilyn terveysvaikutuksia voitaisiin ymmärtää.
Väitöskirjassa käsitellään sitä, miten organisaatiot voivat harjoittaa haitallista toimintaa sisäisen sääntöjen noudattamisen ja ulkoisen tietämättömyyden avulla, ja ehdotetaan julkisia toimintalinjoja avoimuuden lisäämiseksi ja epäeettisten peitehankkeiden estämiseksi.
Vuosina 1945-1970 Yhdysvaltain armeija teki St. Louisissa epäeettisiä tutkimuksia radioaktiivisuuden terveysvaikutuksista, vaikka olemassa olevat tiedot olisivat voineet tehdä tällaiset kokeet tarpeettomiksi.
Keskustelussa tuodaan esiin historiallisia epäeettisiä lääketieteellisiä kokeita, kuten plutoniumin ruiskuttaminen ihmisiin, ja niiden pitkäaikaisia vaikutuksia yleisön luottamukseen lääketieteeseen, mukaan luettuna Anti-Vaxin kaltaiset liikkeet.
Tekstissä käsitellään myös eettisiä kysymyksiä, jotka liittyvät marginaaliryhmiin kohdistuviin lääketieteellisiin kokeisiin, hallituksen salailuun ja haasteisiin, jotka liittyvät yleisen luottamuksen palauttamiseen hallitukseen ja yksityisiin tahoihin rokotteiden kehittämisen ja hallinnoinnin osalta.
Googlen uudet tekoälyn luomat yleiskatsaukset yhdysvaltalaisissa hakutuloksissa ovat johtaneet epätarkkuuksiin ja harhaanjohtaviin tietoihin, joita kutsutaan usein "hallusinaatioiksi".
Laajoista testeistä huolimatta tekoäly sekoittaa satiirin ja faktat keskenään ja viittaa The Onionin kaltaisiin epäluotettaviin lähteisiin, mikä johtaa omituisiin väitteisiin ja virheellisiin lausuntoihin julkisuuden henkilöistä.
Google tekee parannuksia, mutta kiire integroida tekoäly kilpailla ChatGPT:n kaltaisten alustojen kanssa on johtanut epäjohdonmukaisiin ja epäluotettaviin hakutuloksiin, mikä on herättänyt huolta käyttäjien keskuudessa.
Googlen uusi tekoälypohjainen hakutoiminto, joka tarjoaa tiivistettyjä vastauksia, on luotettavuus- ja tarkkuusongelmien kohteena.
Kriitikot korostavat, että tekoälyn luomat yhteenvedot saattavat antaa yhden, mahdollisesti virheellisen vastauksen, toisin kuin perinteiset hakutulokset, jotka mahdollistavat ristiintaulukoinnin useista lähteistä.
Käyttäjät ovat huolissaan tekoälyn tarjoaman tiedon luotettavuudesta, sillä he ovat saaneet väärää tietoa ja käyttäneet huonoja tietolähteitä, ja jotkut käyttävät DuckDuckGon ja Kagin kaltaisia vaihtoehtoja paremman yksityisyyden suojan ja parempien hakutulosten saamiseksi.
Keskustelua käydään siitä, pitäisikö käyttöliittymän toiminnot käynnistää painikkeen painalluksesta vai vapauttamisesta, ja siinä on otettava huomioon reagointikyky, virheiden ehkäiseminen ja käyttäjän mieltymykset.
WCAG (Web Content Accessibility Guidelines) tukee "Act on release" -toimintoa esteettömyyden parantamiseksi, jolloin käyttäjät voivat peruuttaa toiminnot siirtämällä osoittimen pois.
Keskustelussa korostetaan kontekstin merkitystä käyttöliittymän suunnittelussa ja ehdotetaan, että kriittisten toimintojen pitäisi vahvistaa vapautettaessa virheiden välttämiseksi, kun taas ei-kriittiset toiminnot voidaan käynnistää painettaessa tehokkuuden vuoksi.
Spotify poistaa kaikki Car Thing -laitteet käytöstä 9. joulukuuta 2024, eikä se tarjoa hyvityksiä tai vaihtovaihtoehtoja.
Autojen Spotify-navigointiin tarkoitettu Car Thing lopetettiin heinäkuussa 2022 vähäisen kysynnän ja toimitusketjuongelmien vuoksi, mutta sen myyntiä jatkettiin alennettuun hintaan.
Käyttäjät vaativat Spotifyta tekemään laitteesta avoimen lähdekoodin sähköisen jätteen välttämiseksi, mutta yhtiö ei ole vastannut, mikä on johtanut käyttäjien huomattavaan tyytymättömyyteen ja epäluottamukseen tulevia Spotify-laitteistotuotteita kohtaan.
Spotify aikoo poistaa Car Thing -laitteensa käytöstä joulukuussa tarjoamatta hyvityksiä, mikä on herättänyt kritiikkiä e-jätteen ja kuluttajien oikeuksien vuoksi.
Keskustelussa korostetaan, että tarvitaan säännöksiä, joilla estetään sellaiset käytännöt kuin käynnistyslataajien pysyvä lukitseminen ja laitteiden elinkaaren loppuvaiheessa tapahtuva taltuttaminen, ja puolletaan turvamalleja, jotka eivät perustu valmistajan etuoikeutettuihin avaimiin.
Kriitikot korostavat jatkuvien päivitysten merkitystä tietoturvan kannalta, EU:n toimeksiantoa, jonka mukaan USB-C vähentää sähköistä jätettä, ja mahdollisia etuja, joita saataisiin laitteiden uudelleensalamauksen helpottamisesta niiden käyttöiän pidentämiseksi.
CSharpRepl on alustarajat ylittävä komentorivin C# REPL (Read-Eval-Print Loop) C#-kielen, kirjastojen ja NuGet-pakettien interaktiiviseen tutkimiseen.
Se tukee nopeaa syntaksin ja API:n testausta ilman projektien luomista, tarjoaa komentorivin automaattisen täydennyksen ja mahdollistaa NuGet-paketteihin ja olemassa oleviin projekteihin viittaamisen.
Ominaisuuksiin kuuluu navigointi lähdekoodiin F12-näppäimellä, IL-koodin (Intermediate Language) katselu F9-näppäimellä, ja se on ilmainen, avoimen lähdekoodin ja asennettavissa dotnet tool install -g csharprepl -ohjelmalla.
Keskustelun aiheena on "CSharpRepl", C#:n REPL (Read-Eval-Print Loop) -työkalu, joka tarjoaa syntaksin korostuksen ja IntelliSensensin.
Käyttäjät vertailevat sitä vaihtoehtoihin kuten LinqPadiin, jota kehutaan sen lisenssikustannuksista huolimatta ominaisuuksista, kuten turvallisesta salasanojen tallennuksesta ja prosessien pysyvyydestä.
Muita mainittuja työkaluja ovat RoslynPad ja VSCoden monikieliset muistikirjat, ja jotkut käyttäjät suosittelevat myös F#:n tutkimista sen ainutlaatuisten ominaisuuksien vuoksi.