Chilen ainutlaatuinen maantiede, jossa Andit ja Tyynimeri toimivat luonnollisina rajoina, sekä historialliset tekijät ovat muokanneet sen pitkän ja kapean muodon.
Maa kattaa monenlaisia ilmastoja, pohjoisen Atacaman autiomaasta kylmiin eteläisiin alueisiin, mikä vaikuttaa sen keskittyneeseen väestöön Santiagossa.
Chilen monimuotoinen maantiede vaikuttaa myös sen espanjan kielen murteeseen, antaen sille ainutlaatuisia piirteitä verrattuna muihin espanjankielisiin alueisiin.
Ladybird on itsenäinen verkkoselain ja -moottori, joka alun perin toimi HTML-katselijana SerenityOS:lle, mutta tukee nyt Linuxia, macOS:ää ja muita Unix-tyyppisiä järjestelmiä.
Uniikkeihin ominaisuuksiin kuuluu, ettei selaimessa ole lainkaan koodia muista selaimista, sen ainoa keskittyminen on olla verkkoselain, eikä se ansaitse rahaa mainosten tai käyttäjätietojen kautta.
Alfajulkaisua suunnitellaan kesälle 2026, ja kehitystä rahoitetaan sponsorointien ja lahjoitusten avulla, sekä neljän kokopäiväisen insinöörin tiimillä.
Diff-pdf-työkalu mahdollistaa käyttäjien vertailla kahta PDF-tiedostoa visuaalisesti, korostaen erot, jos niitä on.
Arkistoa ei kehitetä aktiivisesti, ja käyttäjiä kannustetaan lähettämään parannusehdotuksia pull-pyyntöinä, mutta heidän ei tulisi odottaa tukea tai uusia ominaisuuksia.
Asennusohjeet on annettu eri käyttöjärjestelmille, mukaan lukien Windows, macOS ja useat Linux-jakelut, sisältäen yksityiskohtaiset vaiheet lähdekoodista kääntämiseen.
Diff-pdf on työkalu, joka on suunniteltu kahden PDF-tiedoston visuaaliseen vertailuun, ja käyttäjät keskustelevat sen hyödyllisyydestä sekä vaihtoehdoista, kuten ImageMagick, Delta Walker ja Beyond Compare.
Kayttäjät jakavat skriptejä ja konfiguraatioita PDF-vertailun integroimiseksi työnkulkuihin, mukaan lukien CI (Continuous Integration) -putket ja git, korostaen käytännön sovelluksia laitteistosuunnittelussa ja oppikirjojen vertailussa.
Keskustelussa korostetaan eri työkalujen vahvuuksia ja rajoituksia, ja mieltymykset jakautuvat avoimen lähdekoodin vaihtoehtojen ja omistusoikeudellisen ohjelmiston välillä tiettyjen ominaisuuksien perusteella.
Kehittäjä käynnisti onnistuneesti Linuxin Google Drivesta käyttäen FUSEa ja mukautettua initramfsia, esitellen uudenlaisen lähestymistavan pilvinatiiviin laskentaan.
Prosessi sisälsi google-drive-ocamlfusen käyttämisen Google Driven liittämiseen ja Arch Linuxin siirtämiseen, huolimatta haasteista kuten rikkinäisistä symbolisista linkeistä ja hitaasta suorituskyvystä.
Tämä konseptitodistus, joka on testattu oikealla laitteistolla, korostaa tulevaisuuden mahdollisuuksia, kuten Linuxin käynnistämistä SSH:n tai Git-repositorion kautta, painottaen innovatiivisten pilvinatiivien ratkaisujen potentiaalia.
Uusi menetelmä on esitelty Linuxin käynnistämiseksi suoraan Google Drivesta, mikä muistuttaa vanhempia verkon kautta käynnistämistekniikoita, kuten Sun Solariksen wanboot.
Tämä lähestymistapa hyödyntää modernin UEFI:n (Unified Extensible Firmware Interface) ominaisuuksia, jotka voivat käynnistyä HTTP:n kautta, mahdollistaen sekä initramfs:n (initial RAM filesystem) että ytimen lataamisen verkon yli.
Keskustelu korostaa mahdollisuutta käyttää samanlaisia menetelmiä laitteille, kuten Raspberry Pi, joka voi jo suorittaa verkosta käynnistämisen käyttämällä PXE:tä (Preboot Execution Environment) ja muita protokollia.
HATETRIS, Sam Hughesin luoma haastava Tetris-variantti, käyttää determinististä algoritmia antaakseen pelaajalle aina mahdollisimman huonon palan.
Huipputulos HATETRIS-pelissä nostettiin 86 pisteeseen käyttämällä Rust-optimointeja, heuristista sädehakua ja parametrien hienosäätöä AWS:llä.
Tärkeimmät opit sisältävät profiloinnin tärkeyden, tehokkaat tietorakenteet, merkittävän laitteiston koneoppimiseen ja heuristiikkojen yhdistämisen parempien tulosten saavuttamiseksi.
Keskustelu keskittyy maailmanennätyksen saavuttamiseen Hatetris-pelissä, joka on Tetriksen muunnelma ja antaa aina mahdollisimman huonon palan, korostaen teknisiä haasteita ja sinnikkyyttä, joita se vaatii.
Osallistujat jakavat henkilökohtaisia kokemuksia, niihin liittyviä projekteja ja pohdintoja koneoppimisesta, neuroverkoista ja yksinkertaisemmista menetelmistä, kuten keilahausta, tällaisten monimutkaisten ongelmien ratkaisemisessa.
Keskustelu käsittelee myös Tetris-variaatioiden kestävää vetovoimaa, kloonien luomisen oikeudellisia haasteita ja Tetris-efektin vaikutusta kehittäjiin.
Mako, nopea ja tuotantotason etupään rakennustyökalu, joka perustuu Rustiin, on nyt avoimen lähdekoodin ja saatavilla GitHubissa.
Kehitetty ratkaisemaan rakennusnopeusongelmia, Mako on merkittävästi lyhentänyt rakennusaikoja, esimerkiksi Ant Design Pro:n kohdalla 16 sekunnista 3,9 sekuntiin.
Projekti, joka aloitettiin maaliskuussa 2023, julkaistiin sisäisesti Ant Groupissa marraskuussa 2023 ja avattiin avoimeen lähdekoodiin kesäkuuhun 2024 mennessä.
Mako on nopea, tuotantotason web-paketoija, joka on kehitetty Rustilla. Se on suunniteltu tehostamaan kehityssykliä paketoimalla web-sovelluksia tehokkaasti.
Tavoitteena on minimoida niputtamiseen usein liittyvä hitaampi alkuperäinen latausaika ja suunnitelmissa on tukea unplugin-järjestelmää paremman yhteensopivuuden saavuttamiseksi olemassa olevien ekosysteemien kanssa.
Keskustelu tuo esiin bundlereiden edut, kuten optimaalisen välimuistin ja koodin jakamisen, ja vertaa Makoa muihin työkaluihin, kuten esbuild ja swc, huomioiden jatkuvan kehityksen ja kilpailun web-bundlereiden alalla.
Vuoden 2015 Microsoftin tutkimus nimeltä "Code Reviews Do Not Find Bugs" väittää, että vain noin 15 % koodikatselmointikommenteista osoittaa mahdollisia virheitä, mutta tämä tilasto on harhaanjohtava.
Aikaisemmat tutkimukset osoittavat, että koodikatselmukset ja pariohjelmointi voivat löytää 60 % enemmän virheitä vain 15 %:n lisäajalla, erityisesti pienissä koodinpätkissä.
Microsoftin paperin väitettä vastaan puhuvat todisteet, jotka osoittavat koodikatselmointien tehokkuuden virheiden havaitsemisessa ja koodipohjan oppimisessa, todellisen ongelman ollessa keskimääräinen katselmointiaika, joka on 24 tuntia.
Koodikatselmoinnit ovat tehokkaita virheiden, teknisen velan ja koodin hajujen tunnistamisessa, mikä edistää helpommin ylläpidettävää koodipohjaa.
Keskustelu korostaa tukevan koodikatselmuskulttuurin rakentamisen tärkeyttä, mukaan lukien käytännöt, kuten ominaisuuslippujen käyttö, muutosten jakaminen pienempiin osiin ja selkeiden odotusten asettaminen.
Keskustelu sisältää erilaisia näkökulmia koodikatselmointien tehokkuudesta ja tarpeellisuudesta, ja jotkut kannattavat vaihtoehtoja, kuten pariohjelmointia ja automaattista testausta, täydentämään tai korvaamaan perinteiset katselmoinnit.
Ladybird Browser Initiative, voittoa tavoittelematon järjestö, jonka ovat perustaneet GitHubin Chris Wanstrath ja SerenityOS:n Andreas Kling, pyrkii kehittämään verkkoselaimen, joka on vapaa yritysten ja mainonnan vaikutuksesta.
Ladybird aikoo julkaista alfaversion vuoteen 2026 mennessä, keskittyen käyttäjien yksityisyyteen ja avoimiin standardeihin, käyttäen Wanstrathilta saatua miljoonaa dollaria ja aiempaa rahoitusta Shopifylta.
Aloite on jo palkannut useita kokopäiväisiä kehittäjiä ja edistynyt merkittävästi, huolimatta skeptisyydestä, pyrkien tarjoamaan aidosti itsenäisen selauskokemuksen.
Ladybird Web Browser on siirtynyt voittoa tavoittelemattomaksi organisaatioksi saatuaan miljoonan dollarin lahjoituksen GitHubin perustajalta Chris Wanstrathilta.
Perustaja Andreas Kling käsitteli projektin tulevaisuutta, korostaen optimismia huolimatta epäilyistä uuden selaimen kehittämisestä ilman merkittävää rahoitusta.
Tiimin tavoitteena on tukea avoimia verkkostandardeja, ylläpitää pientä tiimiä taloudellisen kestävyyden takaamiseksi ja pitää projekti avoimen lähdekoodin alaisena sallivalla lisenssillä samalla, kun tutkitaan muistiturvallisia kieliä tulevaa kehitystä varten.
Tutkijat ovat vuosikymmenten työn jälkeen määrittäneet BB(5):n arvon, joka edustaa yksinkertaisen tietokoneohjelman, tunnetun nimellä viides ahkera majava, monimutkaisuutta.
Arvo varmistettiin käyttämällä Coq-todistusavustajaa, mikä takaa matemaattisen tarkkuuden, ja viides busy beaver pysähtyy 47,176,870 askeleen jälkeen.
Tämä saavutus sisälsi monipuolisen tiimin, johon kuului sekä amatöörimatemaatikkojen että asiantuntijoiden panoksia, ja se saattaa olla viimeinen määritetty busy beaver -luku BB(6):n valtavan vaikeuden vuoksi.
Tutkijat lähestyvät laskennallisia rajoja viidennen busy beaver -ongelman kanssa, joka määrittää enimmäisaskeleet, jotka Turingin kone voi ottaa ennen pysähtymistä, kun sillä on tietty määrä tiloja.
Merkittävä virstanpylväs on saavutettu Coq:n, muodollisen verifiointityökalun, avulla tehdyllä todistuksella, mikä merkitsee edistystä alalla.
Viides busy beaver -luku, BB(5), on todistettu olevan 47 176 870 askelta, vaikka haasteet, kuten Collatzin konjektuuriin liittyvä vaikeasti ratkaistava kuuden säännön kone, ovat yhä olemassa.
Meta 3D Gen (3DGen) on huipputekninen putkisto, joka luo 3D-omaisuuksia tekstistä alle minuutissa, erinomaisella tarkkuudella ja laadulla.
Se tukee fyysisesti perustuvaa renderöintiä (PBR) ja generatiivista uudelleenteksturointia, ylittäen alan standardit sekä nopeudessa että visuaalisessa laadussa.
3DGen yhdistää Meta 3D AssetGenin ja Meta 3D TextureGenin, esittäen 3D-objekteja näkymä-, tilavuus- ja UV-tiloissa.
Meta kehittää uutta työkalua, Meta 3D Gen, joka on suunnattu parantamaan VR-sisällön luomista, mikä on tällä hetkellä työlästä.
Nykyiset palvelut, kuten Meshy, Rodin ja Luma Labs, eivät tarjoa tarvittavaa laatua yksityiskohtaisille VR-malleille, mikä korostaa parempien ratkaisujen tarvetta.
Yhteisö toivoo, että Metan ratkaisu puuttuu ongelmiin, kuten huonoon tekstuurin laatuun ja tehottomaan topologiaan nykyisissä 3D-mallinnustyökaluissa.
Pretzel on uusi Jupyter Labin haarautuma, joka integroi tekoälykoodin generointiominaisuudet ja vastaa alkuperäisen Jupyterin tällaisten laajennusten puutteeseen.
Keskeisiä ominaisuuksia ovat rivinsisäinen välilehden automaattinen täydennys, solutason koodin generointi ja sivupalkkikeskustelu, jotka kaikki on suunniteltu parantamaan koodauskokemusta kontekstuaalisen tekoälyavun avulla.
Pretzel pyrkii modernisoimaan Jupyterin lisäämällä siihen uusia ominaisuuksia, kuten reaaliaikaisen yhteistyön, SQL-tuen, visuaalisen analyysirakentajan ja VSCode-tyylisen käyttöliittymän, tehden siitä kattavan työkalun data-analyytikoille.
Pretzel on ilmainen, avoimen lähdekoodin haarukka Jupyter Labista, joka lisää tekoälypohjaisia koodin generointiominaisuuksia tarjoten integroidumman ja kontekstuaalisesti tietoisemman käyttökokemuksen.
Keskeisiä ominaisuuksia ovat inline-välilehden automaattinen täydennys Mistral Codestral- tai GPT-4o-mallien avulla, solutason koodin generointi ja sivupalkkikeskustelu, joka hyödyntää nykyisen solun tai valitun tekstin kontekstia.
Pretzel pyrkii modernisoimaan Jupyterin reaaliaikaisella yhteistyöllä, SQL-tuella ja visuaalisella analyysirakentajalla, mikä erottaa sen muista tekoälyintegroiduista työkaluista, kuten Noteable, Deepnote, Jupyter-ai, Colab ja CoCalc.
Sveitsi on säätänyt "Lain sähköisten keinojen käytöstä hallinnollisten tehtävien suorittamisessa" (EMBAG), joka velvoittaa avoimen lähdekoodin ohjelmistojen (OSS) käytön julkisen sektorin organisaatioissa.
Lakia, jota johtaa professori tohtori Matthias Stürmer, pyritään vähentämään toimittajalukkoa, alentamaan veronmaksajien kustannuksia ja parantamaan palveluja lisäämällä kilpailua ja innovaatioita.
EMBAG edistää avoimuutta ja tehokkuutta vaatimalla julkisia tahoja paljastamaan ohjelmistojen lähdekoodin, ellei kolmannen osapuolen oikeudet tai turvallisuussyyt rajoita sitä, ja sallii niiden tarjota lisä-IT-palveluja kustannuksia kattavalla korvauksella.
Sveitsin EMBAG-laki edellyttää julkisen sektorin ohjelmistojen lähdekoodin julkistamista, lukuun ottamatta kolmansien osapuolten oikeuksia tai turvallisuushuolia.
Lain tavoitteena on edistää avoimen lähdekoodin ohjelmistoja (OSS) ja sallia julkisten tahojen tarjota niihin liittyviä palveluja kustannuksia kattavilla hinnoilla, vaikka kriitikot ovat huolissaan mahdollisista porsaanrei'istä ja epäselvästä valvonnasta.
Tämä aloite voisi johtaa laajempaan avoimen lähdekoodin ohjelmistojen käyttöönottoon julkisissa palveluissa, huolimatta auditointi- ja vaatimustenmukaisuushaasteista.
RAND Corporationin kulta-aika, joka kesti kaksi vuosikymmentä, johti merkittäviin edistysaskeliin ydinstrategiassa, satelliiteissa, järjestelmäanalyysissä ja varhaisessa tietojenkäsittelyssä.
Alun perin ilmavoimien tutkimushaarana toiminut RANDin menestys perustui lahjakkaaseen, itsenäiseen ja monitieteiseen tiimiin, joka vaikutti muun muassa peliteorian, tekoälyn ja pakettikytkennän aloilla.
Ajan myötä RANDin painopiste siirtyi ilmavoimien kanssa kiristyneiden suhteiden ja sosiaalipolitiikan tutkimukseen laajentumisen vuoksi, mikä johti huipputieteen ja innovaatioiden vähenemiseen.
RAND Corporation oli erittäin vaikutusvaltainen toisen maailmansodan ja kylmän sodan aikana, vastaavasti kuin Googlen tai Bell Labsin huippukaudet.
Se oli merkittävä tietojenkäsittelytieteilijöiden ja matemaatikkojen keskus, joka vaikutti merkittävästi nykyään datatieteenä tunnettuun alaan, jota alun perin kutsuttiin nimellä 'operaatiotutkimus'.
Huolimatta historiallisesta merkityksestään ja innovatiivisista yhteistyöhön suunnitelluista toimistomalleistaan, RANDin nykyaikainen tunnustus on vähentynyt, ja sen perintöön kuuluu sekä uraauurtavaa tutkimusta että kiistanalaisia strategioita, kuten Vietnamin sodan aikaiset.
Linus Torvalds loi Gitin tarpeesta vuonna 2005 sen jälkeen, kun BitKeeperin, aiemmin käytetyn versionhallintajärjestelmän, ilmainen lisenssi peruttiin.
Gitin kehitystä inspiroi Monotone, mutta sen tavoitteena oli olla yksinkertaisempi ja nopeampi, ja se sai nopeasti lisää kehittäjiä ja suosiota, erityisesti Ruby-yhteisön keskuudessa.
GitHub, joka lanseerattiin vuonna 2008, lisäsi merkittävästi Gitin käyttöönottoa, mikä johti sen nykyiseen hallitsevaan asemaan versionhallintamarkkinoilla 94 %:n osuudella.
Kirjoitus käsittelee versionhallintajärjestelmien historiaa ja kehitystä, erityisesti keskittyen Gitiin ja sen edeltäjiin, kuten BitKeeperiin ja Mercurialiin.
Se korostaa Gitin hallitsevaa asemaa markkinoilla, 94 % osuudella vuoden 2022 Stack Overflow -kyselyn mukaan, ja pohtii, voisiko mikään tuleva järjestelmä korvata sen.
Keskustelu sisältää henkilökohtaisia anekdootteja ja mielipiteitä erilaisista versionhallintajärjestelmistä, korostaen Gitin laajaa käyttöönottoa ja integrointia nykyaikaisiin kehitysprosesseihin.
Venezuelasta on tullut ensimmäinen Andien maa, joka on menettänyt kaikki jäätikkönsä, sillä Sierra Nevadan Humboldt-jäätikkö on nyt liian pieni luokiteltavaksi jäätiköksi.
International Climate and Cryosphere Initiative (ICCI) vahvisti tämän tilan ja totesi, että Venezuelassa oli kuusi jäätikköä Sierra Nevadassa, mutta vuoteen 2011 mennessä vain Humboldt-jäätikkö oli jäljellä.
Tutkijat pitävät jäätikön katoamista ilmastonmuutoksen ja nousevien globaalien lämpötilojen seurauksena, ja vuoden 2023 tutkimus ennustaa, että 83 % maailman jäätiköistä voisi kadota vuoteen 2100 mennessä, jos lämpötilat jatkavat nousuaan.
Venezuela on ensimmäinen Andien maa, joka on menettänyt kaikki jäätikkönsä, jäätiköiden pinta-alan pienentyessä 2,317 neliökilometristä vuonna 1952 vain 0,046 neliökilometriin vuonna 2019.
Tämä raju vähennys korostaa ilmastonmuutoksen vakavaa vaikutusta ympäristöön.
Tappio on herättänyt keskusteluja näiden lukujen tarkkuudesta sekä jäätiköiden vetäytymisen laajemmista emotionaalisista ja ympäristöllisistä vaikutuksista.